Valo istui hiljaisena
portaikossa
kuin piiloutuneena
kaikkien ihmisten katseilta

miksi tahtoi hän siinä olla
ja istua hiljaisena
kun olisi voinut tanssia
laulaa ja iloita muiden mukana
siellä missä maailma oli kirkas
kaunis ja hyvä

Siellä missä kaikki sateenvarjot
leijailivat keveinä
ympäri poutapilvien taivasta
ilkkuen ja naureskellen
sadepisaroiden olemuksille

jotka olivat niin yhtä sateenvarjojen
monien kokemusten kanssa
joita ei ollut vain yhtä tai kahta
vaan niitä oli miljoonia

Ja erilaisia todellisuuksia
joissa yhdistyivät

kaikki pisarat
kaikki valot
kaikki sateenvarjot

niiden miljoonat
yhteiset hetket

Ja jokainen laulu
joka oli kirjoitettu
sateenvarjojen kupuun
kauniilla hennolla käsialalla
kuin kirjaimin
jotka hohtivat taivaansinen
läpäisten pisaran kirkkauden

Joka oli kuin taivaasta satanut kyynel
joka oli itketty yksin tai kaksin
yhdistyen muihin

itkuihin
iloihin
valoihin
ja pisaroiden kokemuksiin

Sillä niin paljon oli sadetta
pisaroita
niin paljon oli aurinkoisia
ja valoisia ajatuksia
kaikissa pisaroissa
tallentuneena

että jokainen valoisa olento
voisi istua portaikossaan
loputtomiin

Ja silti tulla valaistuksi valolla
joka ulottuisi vyötäisiltä
aina pitkälle jalkojen alle
yhdistyen siitä ja soljuen kohti taivasta
ja niitä miljoonia valoisia pisaroita
jotka vasta olivat matkaamassa
valoisan sydämeen
pelastaakseen hänet
häneltä itseltään