||Polkukalenteri vk 23 Ajatuspallo
Tyhjennä mielesi Polkukalenteri vk 51

Ajatuspallo

Polkukalenteri viikko 23

Avaan Polkukalenterissa olevaa viikon voimakorttia omien kokemuksieni kautta siten, että voisit löytää jonkin uuden ajatuksen tai ehkä jonkin yhteneväisen kokemuksen kanssani. Ehkä jotain käytäntöön vietävää, mitä voisit kokeilla omilla poluillasi. Ihaninta olisi voida jakaa jotain, mikä voisi auttaa sinua eteenpäin ja tuntemaan vahvistusta omassa elämässäsi. Samalla voit lukea Polkukalenterin viikkoaukeaman voimakorttiin liittyvän voimarunon.

Polkukalenteri vk 23 Ajatuspallo

voimaruno

AJATUSPALLO

Ajatuspallon matka
oli kulkenut moniin suuntiin
se oli seikkaillut erilaisilla radoilla
ja yrittänyt sopeutua toisille planeetoille

oikein missään se ei tuntenut oloaan kotoisaksi
sellaiseksi hyväksi ja lämpöiseksi
jollaiseksi ajatuspallo itse tunsi itsensä

Ajatuspallon maailmassa kaikki oli toisenlaista

siellä ei kummitellut vanhoja aaveita
eikä ollut epätoivoisia matkaajia teiden varsilla

siellä kaikilla oli selkeä oma ajatuspallonsa
ja sen kanssa kelluttiin eteenpäin
jouhevasti kuin ajatusten meressä

ja jokaisella oli oma kaunis aaltonsa
joka jousti ja antoi matkata eteenpäin
kuin olisi roikkunut ison varman
näkymättömän köyden varassa

sellaisen joka heijasi edestakaisin
ja kannatteli varmasti
antoi ison joustavan kaaren
missä katsella ja tavoitella maisemia
ja asioita joita halusi

Ajatuspallo tahtoi todellisuuden olevan sitä
mitä ajatuspallon sisällä oli jo syntynyt todeksi

ajatuspallo tahtoi laajentua ja säteillä
omaa hyvää oloaan ympärilleen
sitä sydämen valoa
joka kyllä lämmitti ja loisti
hiljaisina hyvinä hetkinä
oikein vahvastikin

Ajatuspallo tiesi
että kaikki tuo olisi mahdollista
aivan ajatuspallon ytimessä
siellä olisi se salainen lokero
jossa olisi monenlaiset
avaimentapaiset tiirikat
joilla voisi avata niitä paikkoja

ja pinttymiä
tahroja varten
oli toisenlaiset sopivat tarvikkeet
siivousliinat ja pölyrätit

ne kaikki olivat ajatuspallolla olemassa ja käytössäkin
mutta käyttö oli liian harvaa

nopeammin ja enemmän tahtoi ajatuspallo

Huokaus

se tuli syvältä ajatuspallon sisimmästä
sillä sisimmässään ajatuspallo tiesi totuuden
aikaa ei voisi kiirehtää tässä asiassa
ja ajatuspallon olisi edettävä rauhallisesti

olisi otettava koppeja ja knopattava oppeja
olisi koettava tunnetta

tiedettävä
tunnettava
pyörittävä
kieriteltävä
ja keinuttava

sillä muuten ajatuspallo ei saisi niitä oppeja
jotka tarvittiin

sellaista se olisi ajatuspallon elämä

Hetken ajatuspallo oli hiljaa ja ajatteli omiaan

hymy alkoi lämmittää kasvojaan
ajatukset olivat lämmenneet
ne olivat hieman liukkaampia
ja luistavampia kuin aamulla aiemmin

Ajatuspallo tietäisi
että kiillottamalla ja työstämällä
asiat kyllä olisivat loistavia ja ajatukset kepeinä
liikkuvina sellaisina kevytliikkeisinä

tästä ajatuspallo jatkaisi
olisi hyvä tietää
että kaikki ulkopuolella muuttuisi
ja muokkaantuisi joka hetki
ajatuspallon tiedostaessa
mitä se omilla ajatuksillaan oli tekemässä

Tästä tulisi taas hyvä päivä
ajatuspallo totesi

voimakortti Tiedostan mitä ajatuksillani olen tekemässä

Sain viikolla niin mukavia viestejä Vuokolta ja Raijalta, että tahdon jakaa ne kanssasi. Vuokko kertoo ajatuksiaan edellisten voimakirjeiden voimarunoista ja Raija on kehittänyt uuden tavan käyttää voimakorttejaan. Ihanaa, että saan jakaa nämä viestit – kiitos Vuokko ♥ ja Raija ♥

Ajatuspallo voimaruno saa nyt avata itse itseään ja sen se varmasti tekeekin hyvin.

Vuokon viesti

Kiitos niin paljon tuosta Voimarunosta ja Kivijalatkin siihen perään. Niin tarpeeseen tulivat, että Kiitos uudelleen.

Edellisen viikon Runo, ”Onnellisuus” sai minut ymmärtämän hyvin paljon jotakin. Ja olen joka aamu sanonut, valitsen onnellisuuden ja niin se vaan menee, että kyllä onnellisuuden kautta on helpompi kohdata niitä olotiloja, myös vaikeuksia. Joita sitten tuli kasapäin, että ikäänkuin, nyt katsotaan, oletkos tosissasi …….ollaan oltu sairaalan päivystyksessä ja terveysasemalla ja odotettu ja odotettu tunti ja toinen, ei jaksaisi, itkettää, …puhelin meni rikki, kaikki numerot katosi, kun uusi tuli, hampaasta putosi paikka ja sitten toinen kun sen yhden sai korjattua ja paljon muuta pientä koettelemusta. Välillä hammasta purren, mutta valitsin onnellisuuden aina. Kaikesta selvittiin… ja onnellisuus hyväksyi kaikki olotilat ja piti sylissä, kun itketti tai olin vihainen ja antoi olla sitä mitä olin. Ja juuri siksi ymmärsin, että voin olla onnellinen minä, vaikka olotila näyttäisikin, etten voi.

Ja sitten tämä luottamus. Siinä minun spiraalipolullani on se ja se taitaakin olla se tärkein. Että luottaa, luottaa siihen mitä ei näy, valitsen siis myös luottamuksen aina. Taisin mennä tässä runossa hyvin syvälle ”Tiesin, että luottamuksella olisi iso merkitys polulleni” Keräsin luottamusta ja olin tehnyt sitä monta elämää ja olin saapumassa siihen mikä oli tavoitteeni. Voi sentään, miten tunsin riemua ja nurkkapalat paikoilleen ensin, niin sekin niin totta, tykkään palapeleistä ja aina aloitan nurkista, kaikki muu tulee sitten. Ja jotenkin luottamus liikahti eteenpäin, kaikki kun on aina oikein ja paikoillaan, ei ne muuten niin olisi, muuten ne olisi jotenkin muuten…..näin kyllä ajattelen, joskus se ei niin helppo ole pitää mielessä.

Kivijalat, voi mikä Voimapläjäys, ääneen taisin ihan hirnua kun itseni siitä täysin löysin.
Siis, vaikka miten väsyneet jalat, kaikki kivet pitää kääntää, ja kun ei ne edes halua kääntyä, miksei kiertäisi ja antaisi niiden jäädä paikoilleen. Ja kuinka ne sitten jalat ja kivi eivät ensin ymmärtäneet, miksi jalat halusi kääntää ja katsoa kiven alle ja kivi ei halunnut samaa, ja sitten joskus, miksei jalat voisi jäädä kiven viereen tai kun kivellä olikin omat jalat, joskus kipittää mukana. Siinä runossa on jotain niin isoa, etteihän sitä oikein sanoin kai voi sanoa, vain ymmärryksellä katsoa. Tai niin minä sen näen. Että kaikki on yhtä hyvin.

Ihania pikkuoravia 🐿 siellä kivijalassa.
Kiitos siitä videosta, missä ne nukkui ja juoksi, pienet oravalapset. Onnea heidän tulevaan elämään metsän sylissä.

Olen edelleen spiraalipolkua kulkemassa, vihko täyttyy, olen välillä palannut taaksepäin ja huomannut miten edistyn, nyt on minulla selvästi tämä luottamus ja irti päästäminen, jotka kulkevat käsikädessä, tietenkin, en voi päästää irti, ellen luota ja jää kiven viereen vaan lepäämään.

Ja nyt lopetan, vaikka taitais tätä pulputusta tulla pitkäänkin.
Sinulla siellä polkusiivouspäivä, mukavaa päivää, ja ehkä joku vuosi pääsen mukaan.

Vuokko

Raijan viesti

Hei. Nostin ensin kortin tälle viestille ja suunnitelmille: MINÄ VOIN TEHDÄ TÄSTÄ HETKESTÄ ITSELLENI PARHAAN MAHDOLLISEN.
Tulipas sopiva. Olen muuttanut korttien käyttötapaa. Olen niin monta vuotta nostanut joka aamu kortin ja miettinyt pohtinut, kirjoittanut. Se on vienyt paljon aikaa aamusta ja muutenkin halusin jotain uutta. Teenkin nykyään niin, että otan kortin kun lähden tapaamaan jotain ystävää tai kun lähden johonkin tapahtumaan jne. Kortti antaa minulle tehtävän ja ajatuksen, mitä huomioin tapaamisessa jms. Tämä onkin virkistävä uusi tapa käyttää jo hyvin tutuksi tulleita kortteja ja uusia myös. Illalla sit kirjoitan voimakirjaan, miten onnistuin, mitä opin jne. Mielenkiintoista huomioita.

Raija

inspiroidu lakaisemaan

Olen saanut voimaa polulleni

  • askelista kohti unelmiani: tätä kirjoittaessani olen ollut koko päivän talon hirsityömaalla ja vuosien odotuksen jälkeen kivijalkojen päälle nousivat ensimmäiset hirret (kirjoitan tästä ja laitan kuvia Runotaloprojektiblogiin kunhan ehdin)
  • ulkoilmasta, auringosta sekä tuulesta
  • kivoista viesteistä, joita olen saanut sähköpostiini runopolkujen kulkijoilta

Valoisaa viikkoa poluillesi ♥ toivoo Sari ♥

2019-05-30T22:08:25+03:00

(Kirjoittaja: )

Rakastan luontoa ja sen luomaa rauhan tunnetta. Kuvaan voimapuutarhaa huhtikuusta lokakuuhun ja luon kuvista voimakortteja. Voimarunoja olen kanavoinut vuodesta -88 lähtien ja nykyään syntyy yksi voimaruno viikossa, jonka julkaisen perjantai-iltaisin Voimakirjeessä ja blogissa. Voimapuutarhan runopolkujen lakaiseminen on vertauskuva. Unelmani on, että jokainen saisi elää onnellista elämää, josta voi nauttia joka hetki. Uskon, että omia runopolkuja sinnikkäästi lakaisemalla voi tunnistaa omat todelliset toiveet ja vahvuudet. Kerätä aarteita, löytää merkkejä ja opastuksia, jotka johdattavat niille runopoluille mistä löytyy oman erilaisuuden arvostaminen ja rohkeus olla yhä enemmän oma itsensä. Näitä viestejä voimarunot välittävät ja olen varma, että maailmassa on yhä enemmän tilaa hyvyydelle, kauneudelle ja onnellisille ihmisille.

Jätä kommentti