Maailman valo
Kauriin jaloissa
helkkyivät
kullanhohtoiset tiu’ut
ja kauris liukui keveästi
alas mäkeä
jossa ei ollut jarruja
loistokas oli kulku ja liuku
jokainen uusi kaarre
odottamassa
että vauhti lisääntyisi
että uskaltaisi
rohkaistuisi
ja sen kauriin
pieni kuonon pää
silmät
sen silmäripset
kaikki huurteiset
kauniit
niin hohtavaiset
nekin valo sydämessä
kuin lyhty loistaen
silmiensä kautta maailmaan
sen merille
sen vuorille
sen ihmisille
sen eläimille
kasveille
kaikelle elolliselle
ja sitten kaarre viimeisin
vai oliko
hetkeksi kaikki muuttui
oli kuin pimeyden hetki
ja sitten välähdys
kirkas
joka valaisi koko maailman
ja antoi kauriin silmäripsien
räpäyttää uudelleen
ja yhä uudelleen
kunnes kuva oli kohdallaan
ja kaikki kaarteet kuljettuna
uusi tasaisempi maasto
jossa liuku oli kuin leijuntaa
ja kauris kauniina ylväänä
leijuen siinä polkunsa yllä
maailman valo sydämessään
säteillen valoaan kaikkialle
jokaiseen syrjäisimpäänkin
kolkkaan ja sydämeen saakka
jasmike
Tiesitkö, että kirjoitan yhden voimarunon joka viikko ja julkaisen sen blogin lisäksi ilmaisessa voimarunokirjeessä? Hieman myöhemmin tämäkin voimaruno ja voimakortti painatetaan ihan käsin kosketeltaviksi ja niitä voi tilata Runotalon kaupasta. Aina kun voimarunoja on kertynyt 52 kappaletta niistä syntyy uusi voimarunokirja.
Tämä runo kauriista osui jotenkin niin kohdalleen. Olen nähnyt viime päivinä niitä (oikeammin peuroja) ja ne ovat uskaltaneet jopa tulla ihan
tontin laitaan vaikka asumme tiheästi asutulla pikkukaupunkialueella.
Kuvailit niin hienosti ensin pimeyttä ja sen muuttumista valoksi – silmänräpäyksessä, joka niin upeasti heijastuu kauriin silmässä.
Se silmänräpäys on meidän itsemme valittava myös. Voimme itse valita nähdä se valon.
Valoisia hetkiä ja Hyvää Uutta Vuotta! <3
Kiitos Eeva-Liisa, voidaan valita nähdä se valo, sillä paljon on kauneuttakin maailmassa. Pimeys korostaa valoa. Valoisia hetkiä sinullekin ja kaikkea hyvää vuodelle 2024 <3