Voimarunosi on sydämessäsi
VOIMARUNOPOLKUJEN
lakaisukalenteri viikko 26
TähtiKukka löytää talon ja puutarhan. Ullakolla on kirja, johon hän kirjoittaa voimarunoja. Voimarunot lennähtävät tähdenlentoina päätyikkunasta taivaan sineen ja leijuvat välkkyen puutarhaan muuttuen hiekkapoluiksi ja kukiksi.
TähtiKukka lakaisee luudalla polkuja ja löytää runojen opastuksia. Hän saa voimaa uskoa unelmiinsa ja seuraa hiekkapolkua lammelle. Siellä talo ja puutarha ovat syntyneet todeksi.
Tule sinäkin lakaisemaan voimapuutarhasi runopolkuja.
voimaruno
VOIMARUNOSI ON SYDÄMESSÄSI
Toisinaan runo istui puussa
siellä ylimmällä oksalla
jossa kukaan ei sitä huomannut
monille runo oli näkymätön
mutta toisille se tuli näkyväksi tavalla
jota ei moni osannut aavistaakaan
Runo oli sellainen muotoutuva
ja muotoaan muuttava tapaus
toisinaan se oli keltainen
välillä kirkkaanpunainen
sitten sininen
ja illan muuttuessa yöksi
siitä tuli läpinäkyvä
tai kuutamoisen harmaan
hopeisena hohtavainen
ja aurinkoisen saapuessa
runo saattoi valaistua
kultaiseksi keholtaan
joka sen silloin osasi nähdä katseellaan
tavoitti sydämensä kultaista viisautta
ja sai siitä itselleen voimaa
joka ei hiipunut milloinkaan
vaan kerrytti sydämessään
jatkuvasti uutta voimakerrosta
sellaista
josta kumpuaisi omia voimarunoja
sellaisia sanoja ja ajatuksia
jotka jaksoivat kannatella tiukkojenkin
ja kivikkoisten karikoiden yli
Joissain tunneleissakin
pienissä kosteissa kylmissä kolkissa
saattoi runon voima pilkahtaa esiin
sydämen sisänurkasta
antaa uutta voimaa
sellaista uskoa ja luottamusta
jolla jaksoi ottaa vielä askeleen ja toisenkin
että pääsi ulos ja kirkkauteen
sellaiseen lämpöiseen hohtoon
jossa oli hyvä ja rauhaisaa olla
Toisinaan runo istui aivan alaoksilla
ja silti siitä kuljettiin läpi sitä näkemättä
silti runo saattoi koskettaa
jättää pienen ohuen viivan
kuin hennon juovan koskettajaan
siitä juova saattoi kasvaa
ja antaa lopulta aitoa viisautta
joka oli ollut jo kasvamassa ja varttumassa
pidemmän aikaa kokijan sydämessä
Toisinaan alaoksaan tarttui
lapsen hento pieni käsi
ohjasi runoa hellästi
kohti sydäntään
kohti syliään
puristi lujasti
rakkaasti
rintaansa vasten
otti syliinsä ja vei kotiinsa mukanaan
tuolloin runo kahdentui
toinen osa jäi alaoksille
ja toisesta tuli lapsen paras ystävä
joka matkaisi mukana
vielä aikuisenakin lapsen sydämessä
ollakseen siellä valmiina
kun oli aika ammentaa
lapsuuden viisaudesta
siitä kaikkein puhtaimmasta
jota eivät estäneet
turhat rajoitukset ja arvostelu
Runo oli puhdas ja se näyttäytyi niille
joilla oli luottamusta ja uskoa tallella
niille
joilla oli tahto nähdä se
mikä oli monille näkymätöntä
silti kaikilla
oli samankaltaiset silmät ja kyky nähdä
milloin tahansa päättäisi
että hetki olisi oikea
lakaise voimapuutarhasi runopolkuja
1. Kirjoita ajatuksesi voimarunoiksi: Miten eri tunnetilat vaikuttavat sinussa? Tunnistatko niiden värejä tai olomuotoja?
2. Poimi itsellesi hiekkapolun kasvin opastus: Mikä se on sinulle tässä hetkessä?
3. Lakaisutehtävä: Etsi ja tunnista omaa ydintäsi,tunnista se lapsuudesta asti mukanasi kulkenut puolikas ja löydä siihen sopiva täydentävä puolikas.
Kirjoita muistutus kalenterisi oikeanpuoleiseen pikkuruutuun:
Löydän oman ydinolemukseni.
Valoisaa viikkoa poluillesi ♥ toivoo Sari ♥
Jätä kommentti