Etusivu|Voimarunot|Keväisiä aforismeja ja runoja

Keväisiä aforismeja ja runoja

Voimarunoja voit vapaasti lainata kunhan lisäät alapuolelle runotalo.fi.

Talvihorros on ollut pitkä
sydämeni lämpöisenä
odottanut rinnassani
että koittaisi jälleen
sydämeni kevät
aika
jolloin kaikki on keveää
ja polku hohtavana edessäni
selkeänä
että tiedän minne suunnistan
mitä tehdä
ja minne olen menossa

*

Tuuli on nukkumassa tänään

siksi että hämähäkit saisivat rauhassa
punoa verkkojaan
linnut saisivat lentää vapaina
siintävällä kaukaisella järven selällään

Siksi että linnun pienet vasta kuoriutuneet poikaset
saisivat olla rauhassa pesässään
ilman että risukaan putoaa heidän altaan

Siksi että sinulla olisi rauhaisa hetki
olla ja tuntea mitä on luonnon rakkaus

*

Jos annat tuon auringon
ja valon sydämessäsi loistaa vapaana
hehkua sitä valoa
jota se osaa hehkuttaa
ja säteillä luonnostaan
hyväksyen kaiken sellaisena itsessäsi
kuin se juuri sillä hetkellä on

silloin olet parhaimmillasi
silloin olet vahvasti sinä
juuri sellainen hymyilevä
aurinkoinen sinuus
jota ei voi olla toista

*

Pienet purot
ja neulasten peittämät
sammaleiset polut

lakaistava niin vimmatusti
että kaikki muuttuisi hyväksi jälleen
sydän rauhoittuisi ja hengitys tasaantuisi
eikä hengästyttäisi
kaiken maailman vaateiden edessä oleminen

*

Ympärilläni on paljon
kauniita ja sykähdyttäviä näkymiä
havahdun huomaamaan
pienet hetket elämässäni
valon leikki puunrungolla
linnunlaulu aamulla
tai kevään tuoksu ulkona

*

Kaikki on mahdollista
on helppo uskoa ihmeisiin
sillä suloisia nuppuja
ilmestyy kaikkialle

luovutan oman unelmani
maailmankaikkeudelle toteutettavaksi

*

Olen ihmeellisellä matkalla
kuljen ihastellen maisemia
pieniä ihmeitä ja omaa itseäni
pysähdyn usein huomatakseni
kaiken arvokkuuden
kiitän tästä ihanasta matkasta

*

Hymyillen odotan
kevään pikkuisia
minulle niin rakkaita

häivähdys roosaa katseessani

*

Avaudun valolle

aurinko luovuttaa
valoaan kaikille

kohotan kasvoni
kuten pienet krookukset tekevät
avoimesti
vapaasti
nauttien kohti valoa

olen kaunis
valoisa ja säteilen iloa

*

Keväisessä luonnossa voin kokea paljon iloa
kaikki pienet silmut tervehtivät minua
täynnä eloisuutta ja tahtoa elää
voin imeä elämänvoimaa silmuista itseeni

*

Eteläpäädyn puutarhassa kukkivat leskenlehdet
kirkkaassa valossa auringon paistaessa on hyvä olla
leskenlehtien iloinen nauru täyttää sydämeni

*

Uusi kevät

mieleni on puhdas
niin valkoinen

*

Sininen taivas heijastuu kaikessa ympärilläni
voin hengittää vapaasti sinisen taivaan avaruutta
olen vapaa olemaan läsnä omassa elämässäni

*

Kuumuus hohtaa kasvoilleni
olen kuin kevyttä ilmaa
liitäessäni kohti aurinkoa

keltainen kuuma aurinko
sinä odotat minua tänään
olen sinun omasi
sillä en tahdo muuta

*

Tunnen tuoksut
tunnen ilman ympärilläni
ja herkistyn kuuntelemaan sisimpääni

hengitykseni on luonnollista
voin luottaa seuraavaan hetkeen

se hetki syntyy tässä henkäyksessä

olen

*

Oli kuitenkin kevät ja airueet olivat jälleen saapuneet paikalle

kuutamoinen katseli omasta pikkuisesta luolastaan
ja aurinko rakenteli ihmeellistä kultaista häkkiään
joka loisti aamun keltaisessa valossa

*

Kuutamoisen jälkeen oli auringon joukkueen vuoro
voi millainen loisto ja helinä siitä syntyi

kaikki planeetat
kuut ja auringot mukana
millainen joukkio

ja taivas oli kirkkaampi kuin milloinkaan
ja kaikki taputtivat ja helistivät soittimiaan
joita olivat tuoneet mukanaan
avaruuden eri kulmista ja maailmankaikkeuksista

*

Kummankin kulkijan rinnassa
tuolla tiellä
oli sama henkäys
sama sävel
sama loppuelämän päättymätön ikuinen laulu
joka soi syvältä sydämen sykkeestä
antaen kaikelle suuremman merkityksen

*

Pieni poika kulki tietä
ja poimi monta pisaraa
ja heitti ne kaikki iloisesti ilmaan

jokainen pisara
muuttui iloisiksi ja aurinkoisiksi säteiksi
ja palasi kimmeltäen pojan sydämeen
loistamaan valona ja riemuna pojan silmissä
hänen katsoessa aurinkoiselle taivaalle
jossa linnut juuri olivat asettumassa laulusijoilleen

*

Pienen hetken
kaikki olisi pysähdyksissä
kuuluisi vain hiljainen laulu
sellainen vihellys tai pulputus
joka syntyy auringon ja lintujen kohdatessa

Hetki tulisi olemaan kaunis ja ainutkertainen
sillä jokaisella kerralla laulu olisi uudenlainen
ja jokainen hetki
olisi kirveltävän
yksi ainoa laatuaan
se hetki ei palaisi
enää milloinkaan uudestaan

*

Kevät ja auringonpaiste antavat minulle aina saman energisen elämänvoiman tunteen.
Keväinen tuuli tuntuu hyvältä eikä ollenkaan aiheuta vilunväreitä.
Ilma on puhtaan raikas ja multa tuoksuu hyvälle.
Olen kiitollinen, että saan olla kokemassa kaiken tämän terveenä ja elinvoimaisena.
En aio pitää itsestäänselvyytenä sitä, että voin tehdä puutarhatöitä,
nähdä kaiken kauniin ja kuulla lintujen laulun.
Ajatella, miten paljon elämässä voi olla
hienoja ja oikeastaan todella ihmeellisiä asioita.

*

Yllättävän nopeasti on lumi kadonnut puutarhastani.
Hopeahärkki on jo hyvässä kasvuvauhdissa vaeltaen mattomaisena kohti tien reunaa.
Lumikellot pilkistävät jo useammalla suunnalla, osa lumen keskeltä.
Istahtaessani penkille huomaan jouluruusun keskellä olevat kukkanuput.
Toivottavasti herkät nuput selviävät hyvin ja saan pian nähdä kauniit valkeat kukat.
Tämä on jouluruusuni ensimmäinen kevät ulkona puutarhassa.
Sain sen lahjaksi toissa jouluna ja se on istutettu ulos vasta syksyllä.
Penkillä istuessa lintujen laulaessa
ja kyyhkysten äänten kuuluessa hieman kauempaa metsästä
voin miettiä rauhassa runojen syvällisiä ajatuksia.

*

Tänään voimapuutarhassa on aurinkoa ja tuulta.
Lumi lentää kuusien oksilta
ja vanhoista koivuista putoilee risuja.
Lunta on vielä paljon
ja hangella kisaili aamusella viisi oravaa
yksi enemmän kuin aiemmin.
Mustarastas on jo saapunut
ja pohdin onko sen kylmä yön pakkasissa.
Jänölle laitoin viikolla porkkanan
mutta ei se välittänyt porkkanasta.
Eilen vein illalla lantun kuoria
ja ne kelpasivat jänölle.
Toivottavasti jänö ei sitten syö
sahramien ja krookuksien kukkia
kun ne ilmestyvät.
En ole varma kuka niitä syö keväisin?
Mustarastaskin saattaa olla asialla.

*

(Kirjoittaja: )

Rakastan luontoa ja sen luomaa rauhan tunnetta. Kuvaan voimapuutarhaa huhtikuusta lokakuuhun ja luon kuvista voimakortteja. Voimarunoja olen kanavoinut vuodesta -88 lähtien ja nykyään syntyy yksi voimaruno viikossa, jonka julkaisen perjantai-iltaisin Voimakirjeessä ja blogissa. Voimapuutarhan runopolkujen lakaiseminen on vertauskuva. Unelmani on, että jokainen saisi elää onnellista elämää, josta voi nauttia joka hetki. Uskon, että omia runopolkuja sinnikkäästi lakaisemalla voi tunnistaa omat todelliset toiveet ja vahvuudet. Kerätä aarteita, löytää merkkejä ja opastuksia, jotka johdattavat niille runopoluille mistä löytyy oman erilaisuuden arvostaminen ja rohkeus olla yhä enemmän oma itsensä. Näitä viestejä voimarunot välittävät ja olen varma, että maailmassa on yhä enemmän tilaa hyvyydelle, kauneudelle ja onnellisille ihmisille.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.