SUURENMOINEN
Sinä suurenmoisena hetkenä
ei kenelläkään ollut sanoja
ei ollut tuntoja
ei kuuloja
ei ajatuksia
siitä mitä pitäisi olla
ja miten pitäisi olla
Sinä suurenmoisena hetkenä
kukaan ei tiennyt enempää
kuin oli tiennyt tähän asti
sillä kaikki oli ollut valmista jo pitkään
vastaus oli ollut valmiina
kaikkien edessä
otettavissa
poimittavissa
sydämiin ja mieliin
jo vuosisatoja
Vastaus oli liian yksinkertainen
että sitä olisi voinut kukaan ottaa tosissaan
se oli niin suurenmoista
että sen tahtoi hylätä ajatuksena saman tien
sen tahtoi työntää pois
sillä se oli liian helppoa
liian uskomatonta
liian sadunomaista
ja oikeastaan liian lapsellista
ja lapsenmieliset olivat siitä parhaiten perillä
he osasivat poimia tuon totuuden
ja tuoda sen ihmisten maailman eteen
sellaisella tavalla
että siitä voitaisiin poimia
todellisia
suurenmoisia
totuuden jyväsiä
jotka voitaisiin kylvää
oikeaan paikkaan
sopiviin oloihin
jossa ne saisivat rauhassa kasvaa
ja niistä kasvaisi
jotain suurenmoisen kaunista ja viisasta
niistä tulisi kokonainen laulu
sävel joka kietoisi koko maapallon
kultaiseen hohtavaan vaippaansa
sellaisella tavalla
että jokainen saavuttaisi
suurenmoisen
rauhaisan olotilan
eikä kenelläkään olisi
kylmä
nälkä
jano
tai huoli ja pelko huomisesta
Sillä suurenmoisuus
oli itämässä sydämissä
sinne se kylvettäisiin
siellä sillä olisi maaperä ja ravintoa
lannoitteena mieli
joka toisi sille voiman ja rauhan
enää puuttui vain viisaus ja tahto nähdä
ja ne olivat jo matkalla
© Sari Lehtimäki
Runotalon voimapuutarha – runotalo.fi