NARUKERÄ

Naru oli kierinyt kerälle
se ei enää tiennyt
missä oli sen mikäkin osa

Se ei löytänyt alkua eikä loppua
se tiesi että jossain olisi oltava alku
sillä muuten hän ei olisi tässä
elämässä
elämäänsä naruna

Hän oli kai punainen
vai oliko hän sittenkin sininen
hän ei tiennyt enää sitäkään varmasti
oliko hän edes naru

Mikä hän oli tässä elämässä

Naru päätti kieriä keränä eteenpäin
se pysyisi kokonaisena
sellaisena sekamelskana

Katselisi maailmaa
tapaisi uusia ihmisiä
kieriessään eteenpäin

Kierisikö se eteenpäin
entä jos sittenkin taaksepäin

Se ei enää tiennyt
mihin suuntaan se kieri
mihin se olisi menossa
olisiko se menossa yhtään minnekään

Tarvitsiko sen mennä minnekään
mikä oli kaiken tarkoitus

Voisiko se olla se
että hän on narukeränä
tässä elämässä

Narukerä kierähti hieman
se tuntui aika mukavalta
pieni keinahdus
se oli tehnyt sitä niin paljon
ettei ollut enää tuntunut miltään
pitkään aikaan

Pitäisikö sen alkaa tuntea

keinahdukset
kuopat
sateet sekä tuulet

entä auringon lämpö
narun nukkaantuneella poskella

Naru oli pitkään hiljaa
se mietti kierimiään matkoja
se taisi olla eksyksissä
koko matkansa ajan

Olisiko nyt aika
että se näkisi
kuka hän todellisuudessa olisi

Voisiko narulla olla mieli
sydän
silmät näkemään

Voisiko narukerä
vihdoin aloittaa selviämisen

Voisiko olla aika
narun tulla näkyviin
todellisena naruna
sellaisena joka se on silloin
kun se suoristaa itsensä
rohkeasti koko mittaansa

Hän ymmärsi sen
hän yltäisi korkealle
hän yltäisi melkein maapallon ympäri
jos tahtoisi ja yltäisi hän
jos kelaisi itsensä aina takaisin kerälle
ja aloittaisi uudelleen alusta

Silloin hän olisi loputon
hän olisi ikuinen
eikä mikään voisi olla narulle enää epäselvää
se tiesi mitä sen olisi tehtävä