polut ja näkymät
Kristalli oli ripustettu puunoksalle
sen pinta oli pölyinen
ja siinä oli paljon roskia
pieniä ötököitäkin siihen oli tarttunut
Kulkija huomasi kristallin silti
kaikesta liasta huolimatta
pujotti sen ulos oksalta
ja laittoi sen taskuunsa
∞
Toisinaan aarteita on yllättävissä paikoissa. Ne kimaltelevat edessäni pitkään ja kuljen ohi monet kerrat. Lopulta tulee hetki, jolloin sydämeni
on valmis näkemään.