Olet keijukainen Voimaruno ja voimakortit vk 5

Keijukainen vuoristopoluilla

voimaruno ja voimakortit

viikko 5

voimakortti Sisäänpäin kääntymisen ja hiljaisuuden aika

Tuulonen heilautteli keveästi
pienen keijukaisen
kultaisia hiuksia
hänen astellessaan
tuulisella
kultaisella polulla

polku mutkitteli ja
kulki vuoristossa

vuoristossa oli
tähän aikaan vuodesta
aika paljasta
siellä ei ollut paljonkaan
kasveja näkyvillä
oli tullut sellainen
sisäänpäin kääntymisen ja
hiljaisuuden aika

voimakortti Tuuli tuntui kuin auttavan

Jokainen puu tervehti keijukaista
tämän kulkiessa polkua eteenpäin
tuuli tuntui
kuin auttavan häntä askeleissaan
askeleet olivat tänään keveät
ja keijukaisen jaloissa
oli kauniit pienet tossut
joissa oli sellaiset
hopeisevat helisevät tiu’ut

voimakortti Se voima syntyi maasta

Jokaisella askeleella
nuo tiu’ut helähtivät
ja keijukainen tunsi
miten niissä oli voima
se voima syntyi maasta
se syntyi siitä vuoristosta
jossa keijukainen kulki

voimakortti Osa valtavaa äiti maata

Keijukainen tunsi
miten hänen sormenpäänsäkin
yhtyivät
tuohon vuoristoon
tuohon maahan
joka lopulta oli
osa laajempaa kokonaisuutta
osa valtavaa äiti maata
jonka pinnalla keijukainen
sai elää ja kulkea

voimakortti Ei mitään sellaista mitä hänen pitäisi tavoitella

Keijukaisen polku
mutkitteli ja kimalteli
se kulki vuoriston halki
ja keijukainen mietti että
oikeastaan
hänellä ei ollut tänään
mitään päämäärää
ei mitään sellaista
mitä hänen pitäisi tavoitella
tai jonne hänen pitäisi päästä
ja siksi hänen kulkunsa oli
niin erityisen keveää

voimakortti Ja kun tulisi risteys hän kuuntelisi sydäntään

Hän tiesi
että hänen kannattaisi
kulkea ja katsoa
uteliaana eteenpäin
tarkastella
mitä olisi seuraavan mutkan takana
mitä toisi seuraava polku tullessaan
ja kun tulisi risteys
hän kuuntelisi sydäntään
ja valitsisi
mihin polku jatkuisi

voimakortti Ja hänen sydämensä oli aivan kuin keijukaisen sydän

Keijukaisen polku
oli aivan samanlainen
kuin ihmisen polku

unimaailmoissa ihminen kulki
samoissa vuoristoissa
samoilla poluilla
ja poimi sieltä paljon
opastuksia ja viisauksia matkaansa

ihmisen mieli keveni
ja hänen sydämensä
oli aivan kuin keijukaisen sydän
ja hänen jaloissaan
olivat samanlaiset hopeiset tiu’ut
jotka helähtelivät hänen askeleissaan
vielä seuraavanakin päivänä

Runotalo