SYDÄMENI VIISAUS

Tahdoin kuunnella ja katsella
kaikkea elämääni
että olisin viisaampi
ja että osaisin elää
siten kuin on tarkoituksellista

luulin ja kuvittelin
että voisin oppia kaikesta kaiken
että tietäisin mikä on oikeasti tärkeää
ja tunnistaisin sen mikä on elämän ydin
ja viisain ajatus ikuisuudessa

Minä kuvittelin ja luulin olevani jotain enemmän
jos lukisin kaikki maailman filosofiat ja kirjat
joita on kirjastojen viisauden hyllyissä

ja luulin että voisin oppia niin paljon
että kaikki olisi helppoa
ja elämäni tuntuisi onnellisemmalta
sitten kun olisin vielä oppinut yhden asian
sen uuden joka yhdistäisi
kaikki viisaudet sellaiseksi albumiksi
jonka voisin aina kaivaa esiin hädän tullen
ja ammentaa siitä itseeni apua ja lohtua
sitä syvällistä viisautta
jonka kaikki muut olivat oppineet jo ennen minua
ja kirjoittaneet muistikirjoihin muita varten
elämän tuhatvuotisen historian aikana

mutta kuinka minun kävi
kun lopulta ymmärsin
pysähtyä katselemaan
mitä olin tekemässä

Minä löysin vastauksen pienestä hiekanjyväsestä
minä löysin vastaukseni sydämeni sisänurkasta
joka oli silmän kyyneleissä ja suruni hetkissä

minä löysin vastauksen
nauraessani metsän puille
jotka vastasivat minulle hymyten
tuulen heilutellessa niiden hentoja
vanhoja haurastuneita oksia

ja minä olin naavassa
siinä niin syvällä
että tunsin sen hengityksen
ja muutuin sammaleiksi
enkä enää erottanut itseäni

Silloin minä tunnistin viisauden
silloin näin sen mikä oli totta minussa

en enää tarvinnut viisautta
sillä se oli niin läpinäkyvä
se olin minä itse
kaikki mitä olin