Simpukka – voimaruno2018-09-10T15:35:50+00:00

SIMPUKKA

Tänään
tässä hetkessä
on runon aika syntyä
tulla sellaiseksi
kuin korvissa on soinnit
vastaanottamaan

näkyä sellaisena
kuin silmissä on katseen
värähtelyt ja valoisuus
valmiina olemassa

tulla sellaisena
kuin sydämissä on vastaanottimet
niiden värähtelevät virrat
kulkeutumat
jotka menevät kauaksi
avaruuksien syntysijojen taakse

sinne missä eivät rannat
koskaan voi tavata toisiaan

sinne missä merillä
on syntysijansa

sinne missä aurinkoinen
piipahtaa öiseen aikaan
loistamassa hiukkasen
kauniit silmäripset heilahtaen
avaruuden vienossa yötuulessa
jonka soitto kulkeutuu kauas

sinne missä on ihmisten
merien laulu
ja merien syvin pohja
missä hiekka ei tapaa
toista hiekanjyvästä
milloinkaan

sillä simpukalla
on kuuloelimet
ja katseensa niin salainen
että ihmisen on vaikea
sitä ymmärtää

painaessaan simpukan
vasten korvaansa

voi kuulla
voi tuntea
voi saada
pienen aavistuksen
avaruuden meristä
todellisuuksien
niiden toisten
synnyistä ja olemuksista

siellä missä kuuleva
ei milloinkaan
voi kohdata toista kuulevaa

eikä näkevä
voi nähdä toista näkevää
kuin sydämen antureiden
kautta värähdellen

siellä lauletaan kauneimmat laulut
ja soitetaan hennoimmat sävelet
jotka ihminen voi joskus
ollessaan hyvin hiljaa
ja luottavaisella mielellä
kuulla
painaessaan pienen
merenpohjasta löytämänsä
simpukan
vasten korvaansa
sen hentoa ja kuulevaa elintä
joka mittaa
avaruuden aaltoja joka hetki
että ihminen voisi ymmärtää
mitä elämä todella on

© Sari Lehtimäki
Runotalon voimapuutarha – runotalo.fi

kaikkiin tilauksiin ilmainen toimitus Piilota tämä ilmoitus