Kiipijäjalat oli pienellä linnulla sulissaan.
– Ihmettelin.
Minäkin halusin päästä supernopeasti puuhun,
ylös katselemaan kuuta, tähtiä ja aurinkoa.

Pieni perhonen lähti matkaan innolla.
Se ei pelännyt maailmaa, ei rosoisia kiviä.
Se tahtoi vain lentää,
elää ihanan perhosen elämän.

Sammaleisella mättäällä
on pienen linnun hyvä olla.
Maailma on turvanaan,
jalat ovat pehmeällä alustalla.
On turvallinen, hyvä olo.