Hiljaisuuden runoja
Voit vapaasti lainata ja jakaa hiljaisuuden runoja.
Lisää loppuun: Sari Lehtimäki, runotalo.fi
*
Olen siinä hiljaa
Kirjoitan juurella ison vanhan puun,
tukeva, vahva runkonsa on selkänojani,
tuohensa innoittajani,
lehtensä värisevät
antavat minulle sanansa,
kertovat tarinansa.
Minä itken kirjoittaessani,
en surusta vaan ilosta, liikutuksesta
kuunnellessani kauniita sanoja,
joita puu minulle luovuttaa varastoistaan.
En minä tiennyt, en uskaltanut toivoakaan,
että voisin puun kanssa keskustella tällä tavalla,
että saisin kuulla jotain ihmeellistä.
Kurkotan kohti taivasta
ollakseni läsnä itsessäni,
laitan oksani vasten tuulta
tunteakseni olevani elossa,
hitaasti varistan lehtiäni,
että uudistuisin,
juureni kaivautuvat maahan,
että voisin tuntea
olevani turvassa ja vahva
maailman keskellä,
kuoreni on suoja,
että saisin rauhan.
En pyydä mitään, en odota mitään,
mutta olen onnellinen, että olen tähän syntynyt,
en sattumalta tuulen kuljettamana
vaan tarkoituksellisesti,
että tässä olisin ja säteilisin ympärilleni.
Minä olen hiljaa,
niin hiljaa,
niin pitkään.
Tahdon syleillä puuta,
sen vanhaa rosoista runkoa
ja se antaa minun tehdä niin.
Olen siinä pitkään hiljaa,
minusta on hetkeksi tullut puu,
niin luulen,
mutta sitten ymmärrän,
että me olemme samanlaisia,
ihan samanlaisia,
ei meissä ole mitään eroa,
lopulta olemme
samaa maata.
*
Ei sitä ihan ymmärrä että
miksi se on niin vaikeaa
voisiko siihen jonkin neuvon saada
jonkin ilmaisen ihmeellisen vinkin että
mitenkä sen hiljaisuuden paikan saa vapaaksi ja
miten siihen pääsee
useammin
riittävän usein
että saa sitä voimaa ja
että löytää niitä omia sisimmän aarteita
että saa hyvää mieltä
omaan päiväänsä
että jaksaa sitten taas viilettää
siellä poluilla
*
Kyllä kiire ja stressi
olisivat poistuneet hiljaisuuden paikalta
jos hiljaisuus olisi mennyt siihen
heidän luokseen ja sanonut että
Kuulkaa
rakkaat ystävät
nyt minusta tuntuu että
minä tarvitsen
kiireettömään ja stressittömän hetken
sellaisen hetken itselleni
minulle
hiljaisuudelle
omalla paikallani
Voisitteko ystävällisesti
siirtyä tuonne kauemmaksi
omille paikoillenne
Näin sen kuuluisi mennä mutta
ainahan se ei vaan sitten
tule tehdyksi se asia
ei tule mentyä siihen omalle paikalle
hiljaisuudella
*
Hiljaisuuden parhaita ystäviä oli
oman itsen tunnistaminen
oman voiman löytäminen
nuo parhaat ystävät niin
ne olivat sellaisia että
eivät he edes tahtoneet
tulla paikalle silloin kun
hiljaisuuden paikalla oli muita olioita
niitä sellaisia
joita nykypäivän maailmassa on
aika paljonkin liikenteessä
juuri sitä kiirettä ja
stressiä ja
pelkoa
murehtimista
huolta
usein nuo tyypit saapuivat
hiljaisuuden paikalle istumaan
ja hiljaisuudella ei jotenkin ollut voimaa
sellaista todellista voimaa lähteä
pyytämään sitä omaa paikkaansa
*
Hiljaisuus tahtoi
että olisi voinut kokea
kaikki maailman ihmeet
täydellisellä tavalla
että olisi voinut olla siinä paikallaan ja
kuulla
tuntea
kaikki äänet
kaikki tuoksut
nähdä kaiken mitä tapahtui
sillä tavalla tarkasti ja selkeästi
*
Hiljaisuus
etsi omaa paikkaansa
toisinaan se löytyi helposti
jotenkin äkkiarvaamatta
sellaisella hetkellä
kun ei sitä osannut edes odottaa
ja joskus
hiljaisuuden paikka
oli kuin varattu
kaikenlaisille muille asioille
jotka olivat tärkeämpiä kuin hiljaisuus
ainakin siltä hiljaisuudesta tuntui
*
Ota vain hetki
kuuntele
hengitä
ja kohta huomaat
hiljaisuus on paikallaan
*
Hiljaisuudessa
olen paikoillani
ja katson kaukaisuuteen
näen siltoja hohtavaisia
muitten siltoja
en omaani
katson liian kauas
on aika
katsoa
tähän
omalle sillalleni
*
Voiko hiljaisuus voimistua
voiko se tuudittaa ja hyväillä
ihmisen koko sielua
henkeä
joka hänessä asuu
hiljaisena ja vaatimattomana
tuossa hetkessä
jolloin hiljaisuuden täyttää
uusi musiikki
luonnon ääni
sen laulu
joka kaikuu huumaavana
läpi suoniston
läpi kaiken
mikä ihmisessä on todellista
tässä hetkessä
toteuttaen sen
mikä on ihmisen sydämen
korkein ja kaunein toive
*
Rakkauden tuntu hänen sydämessään
rakkauden tuntu hänen sydämessään
sielussaan
pientä lintua kohtaan
jonka silmistä
niin tummista pikkuruisista
loistaa ikiaikainen rakkaus
hiljaisuuden ja luonnon musiikki
joka kietoo kenet tahansa
lämpöiseen ajatukseen
huomaan
jossa on hyvä olla
tuli mitä tuli
Ihminen jatkaa
lintu jää hänen sydämeensä
lintu jää metsäänsä
puiden oksille
he ovat yhtä tänään
huomenna
ikuisuudessa ja aina
hymyten
*
Voit vapaasti lainata ja jakaa hiljaisuuden runoja.
Lisää loppuun: Sari Lehtimäki, runotalo.fi
Katso täältä hiljaisuuden matka, pieni retriittipolku rauhaisaan itseesi: Hiljaisuus tuudittaa sieluani >>
