VALOA JA VOIMAA
Metsässä on hiljaista tänään
linnut ovat pysähtyneet oksilleen
kuuntelemaan hiljaisuuden äänettömyyttä
pieni ihminen
taivaltaa polullaan
lintujen alapuolella
kaikkialla on äärettömyys
pehmeys
niin hiljainen soitto ja helinä kuitenkin
vaikka hiljaisuudenkin keskellä
Miten voi olla linnun laulu
sana
sen hetken kauneus
ihmisen sydämessä
linnun sydämessä
katseessa
joka on pikkuruisissa
mustissa silmissä
joihin voi uppoutua ja vajota
niin syvälle
että kaikki ympäriltä häviää
tuona hetkenä
Voiko hiljaisuus voimistua
voiko se tuudittaa ja hyväillä
ihmisen koko sielua
henkeä
joka hänessä asuu
hiljaisena ja vaatimattomana
tuossa hetkessä
jolloin hiljaisuuden täyttää
uusi musiikki
luonnon ääni
sen laulu
joka kaikuu huumaavana
läpi suoniston
läpi kaiken
mikä ihmisessä on todellista
tässä hetkessä
toteuttaen sen
mikä on ihmisen sydämen
korkein ja kaunein toive
Rakkauden tuntu hänen sydämessään
rakkauden tuntu hänen sydämessään
sielussaan
pientä lintua kohtaan
jonka silmistä
niin tummista pikkuruisista
loistaa ikiaikainen rakkaus
hiljaisuuden ja luonnon musiikki
joka kietoo kenet tahansa
lämpöiseen ajatukseen
huomaan
jossa on hyvä olla
tuli mitä tuli
Ihminen jatkaa
lintu jää hänen sydämeensä
lintu jää metsäänsä
puiden oksille
he ovat yhtä tänään
huomenna
ikuisuudessa ja aina
hymyten
© Sari Lehtimäki
Runotalon voimapuutarha – runotalo.fi
Voit tilata henkilökohtaisesti sinulle valitut voimarunot sähköpostiisi täältä.