PISARA
Pisara
se putosi taivaasta
liukui alas liukumäkensä
hurjalla vauhdilla
niin iloisena
että kaikki sen kuulivat
miten pieni pisara
tuli ja tupsahti maan päälle
tänne maailmaan
ollakseen ilona
sen pienen hetken
joka sillä oli elettävänä
tässä todellisuudessa
Sillä pisara
oli muuntautujista nopein
hetkessä se oli jäätyneenä
muuttuen kiteiksi
ja toisena hetkenä höyrystyen
toiseen todellisuuteen
kelluen pilvien mukana
kohti uusia jäälauttoja
uusia pisaroita
uusia meriä
toisia todellisuuksia
Hetkessä pisara oli avaruudessa
tähtien kirkkaudessa
ja mikään ei voinut olla pisaralle
hauskempaa ja iloisempaa
kuin elää tätä elämää
kiertäen
muuntautuen
kokien kokemusta
toisensa jälkeen
ihmetellen
millaista voi olla muuttua
tulla toiseksi todellisuudessa
ja elää
tuntea millaista on
kun jokin koskettaa syvästi niin
että lopulta on ilo ja suru
kaikki tunteet
yhtenä sekamelskeenä
pisaran sydämessä
Joskus pisara ilmestyi
ilon kyyneleissä
surun hetkinä
sydämen vuotaessa
suurta verta
ja toisinaan
pisara yhdisti ystäviä hetkissä
jolloin oli paljon kannettavaa
tai kevyt leijailla yhdessä eteenpäin
Kaikki oli pisaralle
samanarvoista
ja yhtä tärkeää
sillä pisara tiesi
mikä oli elämän ydin
tarkoitus
mikä oli pisaran
ja elämän olemus
Se oli olla olemassa totena
joka hetki rohkeasti
tuntien sen
mikä kohdalle tuli
tuli mitä tahansa
© Sari Lehtimäki
Runotalon voimapuutarha – runotalo.fi
