KIVIJALAT

Jalat olivat väsyneet
tiellä oli ollut paljon sellaista
mikä oli estänyt
jalkoja etenemästä aina siten
kuin ne olisivat halunneet edetä

jokainen kivi oli pitänyt siirtää
kun ei voinut kiertääkään niitä kaikkia
ainakaan ei olisi voinut
mutta jalat tahtoivat olla perusteellisia
ne todella tahtoivat
kokeilla polkunsa ja tiensä puhdistamista

Jalat tahtoivat siirtää jokaisen kiven
kohdata kiven kasvot
nähdä mitä se piti sisällään
millainen oli kiven sydän
mitä sillä oli kerrottavana
ja mitä mielessään

Kivi olisi toisenlainen
niin jalat ajattelivat
jalat eivät tienneet
että kivi oli todellisuudessa toiset jalat
nekin kulkivat ja matkasivat
täällä omaa taivaltaan
tahtoen siirtää jalat
tai ainakin väistää sen
että jalat eivät olisi päässeet
siirtämään kiveä polulta
sillä kivet olivat päättäneet
niin kovasti pysyä paikoillaan
olla järkähtämättä siinä
mihin olivat joskus laskeutuneet
osa vierineetkin paikoilleen

sitten tulivat jalat
ja jalat tahtoivat siirtää kiviä
kivi olisi ollut onnellinen
hiekassa sellaisenaan
eihän kivi tiennyt
että sillä oli omatkin jalat
joilla kulkea

kuka oli kivi
mitä olin kiven mielessä
ja sydämessä

kuka asui jaloissa
kuka niitä kuljetti ja määräsi
minne ne olivat matkalla
ja minkä vuoksi
sen tahtoi kivi kovasti tietää
ja jalat tuijottivat hiljaisina takaisin

Keskustelu oli telepaattista ja kivi tiesi
että jalat vastaisivat viimeistään sitten
kun kivi olisi tehnyt kaikkensa
eikä olisi liikahtanut paikaltaan
vaikka jalat kuinka pinnistelivät sen edessä
ja kiersivät kiveä ympäri yhä uudelleen

miksi jalat
eivät vain jatkaneet
kulkuaan eteenpäin
kun kivi oli kerran
jo kierretty ja ohitettu

Ei
jalat tahtoivat siirtää kiven
niillä oli oma mieli ja tehtävä
se oli määritelty
se oli sellainen kiveen hakattu tehtävä
ja sitä he ihmettelivät yhdessä
sekä jalat että kivi

Jonain päivänä
sekä jalat että kivi
molemmat näkisivät
todelliset kasvonsa
ne heijastuisivat
heistä toisiinsa
ja silloin kumpikin
saisi luvan itseltään
olla sellaisena kuin on

kivi olisi paikoillaan
tai kipittäisi jaloillaan
jotka vielä olivat näkymättömissä

ja jalat voisivat asettua kiven vierelle
odottamaan ihmeitä
tai sitten jatkaa matkaansa
kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan

Kivi voisi jäädä
tai kenties se seuraisi
kivien tarkoitus
oli sama kuin jalkojen
ja se selviäisi
kun jalat olisivat
tarpeeksi kaukana kivistä
tai sitten kun kivi saavuttaisi jalat
omilla jaloillaan

© Sari Lehtimäki
Runotalon voimapuutarha – runotalo.fi