ANTAUDU HILJAISUUDELLE

Leijaillen hitaasti
polkua alaspäin
usva saapui
maailman ihmisten luo

kaikkialla oli hiljaista
kuului vain
pienten vesipisaroiden
ropsahdukset
lintujen pyrähdykset
usvaisessa illassa

tuossa tuokiossa
kaikki oli pysähtynyt
jokin oli muuttunut
ja sittenkään ei ollut

tavallaan kaikki oli
samoin kuin ennenkin
mutta jotain tässä hetkessä
oli erilaista
sellaista
missä sydän sai hengähtää
levätä ja rauhoittua

hengitys kulki keveämmin
yhdessä usvan kosteuden kanssa
leijuen huuruisina harsoina
yllä puiden vanhojen
käppyräisten oksien

ja kaikkialla pienet linnut
tahtoivat ylistää tätä hetkeä
omilla hiljaisilla vihellyksillään

lauluilla
jotka kertoivat
maailman ihmeellisyydestä

siitä millaista voi olla
kun on rauha ja hiljaisuus
syvällä sisimmässä
sydämessä asumassa
ihmisen astellessa rauhaisasti

pehmeällä
sammaleiden peittämällä
polullaan
yhä pidemmälle maahan
jossa on hiljaista
kevyt hengittää

jossa mikään ei liikahda
ja silti kaikki on elävämpää
kuin missään muualla
milloinkaan aiemmin

sulje silmäsi
hengitä syvään

tunne tämä hetki
itsessäsi

ole avoin
ja voit saavuttaa
tämän sisäisen rauhan
milloin tahansa

kulje sydämesi metsiin
sinne vihreisiin
raikkaisiin
avoimiin
turvaisiin ja rauhaisiin

kulje hiljaisuuteen
anna hetken
kaiken olla
ja ole vain

antaudu
hiljaisuudelle ja rauhalle
syvällä kaikissa
sydämesi sopukoissa

hengitä
ole vain
hiljaa
aivan hiljaa

© Sari Lehtimäki
Runotalon voimapuutarha – runotalo.fi