Toistuvia kuvioita edessään
samoja harmaitakin polkuja
värit kyllä lähellään olemassa
ja niitä voi poimia

kuin kukkia
kasveja kiemuraisia
kassiinsa
taskuihinsa
ja hattuunsakin matkaan
kenkiin asetella
iloksi ja voimaksi

mutta silti
jotain puuttuu sydämestään

jokin pieni palanen ehkä
tai osanen
jonka tietää siellä olevan
valmiina
ei vain ole syttynyt
vielä loistoonsa
sillä aika ei ole oikea

vaikka sen pitäisi olla
joka hetki paras hetki
olla ja avautua
omalle elämälle
kaikelle sen kauneudelle

jota ei aina tunnista
niin kauniiksi
kuin vasta aikojen
vuosien
polkujen kuluttua

kengissään
toisenlaiset pohjalliset
toisenlaiset nauhat
kuluneet
ehkä niin rakkaat silti

ja millainen on paikka
joka korjaa kaiken

sydämeensäkö
hän sen laittaisi
vai olisiko parempi
hankkia uusi

miten on
näin hän miettii
askeleissaan

ja oivaltaa totuuden
joka on vain hänelle
sitä ei ole muualta
löydettävissä

ei valmiita vastauksia
vain se että hän etsii
on vastaus itsessään
löydettävissä hänelle