
Olet vastakappale
Tahtomattaan
hän kumarsi uudelleen
ja vieläkin tuntui
että luonto tarvitsi kumarruksen
kunnioituksen hetken häneltä
että hän oli saanut niin paljon
viime päivinä ja aikoina
jokainen tähti
puu
pensas
kukkanen
oli antanut kaiken
mitä oli sydämessään olemassa
häneen oli virrannut
niin paljon
rakkautta ja hyvyyttä
valoisuuttakin
se kaikki kasvoi hänessä
hänen sydämessään
jatkuvasti
hän tunsi
sen parantavan voiman
hengityksen
joka asui ja eli hänessä
yhä vahvemmin
hänen kulkeissaan polkuaan
yhä pidemmälle
vihreyteen
ihmeisiin
lumoon
valtavaan elinvoimaan
siihen raikkauteen
siihen sykkivään elämään
kiertokulkuun
joka eli ja vilisti
kaikessa ja kaikkialla
hänen oli polvistuttava
kumarrus ei enää riittänyt
luonto oli antanut
hänelle kaiken
hänen koko elämänsä
kehonsa lahja
oli luonnosta syntynyt
ja sinne hän tahtoisi
palata kiitollisena
kun aika on
Jätä kommentti