Eheä ja kokonainen
Taivas oli hiljaisena
linnut lentäneet
luoliinsa
pesiinsä
rauhoittumaan
että kaikilla olisi hiljaisuutta
joskus kauneuskin
oli liikaa ihmisille
toiset kulkivat luolista pesiin
toiset lensivät uusiin maisemiin
jollain oli pimeys
toisella valo
sydämessään
aina ei ollut helppoa
valoisalla polullakaan
siellä vaani
oma pimeys
omat ajatukset
joskus niin tarttuvina
että maailma kuljetti
vei mukanaan
muihin aatoksiin
ei antanut
rauhaa ja lepoa
jota ihmisen
sielu
sydän
niin kovasti tarvitsi ja kaipasi
ainakin hetkittäin
sydämensä kuunteleminen
sitä linnut tahtoivat
nyt opettaa
antaa hiljaisuutta
että olisi rauhaisa
sydämen hetki
ajatus
joka leijuisi yllä kaiken
ja antaisi valonsa loistaa
jokaiseen soluun ja sopukkaan
että ihminen olisi eheä ja kokonainen
että sydämensä sykkisi tasaisesti
että valo vallitsisi
ja antaisi keveyden tulla poluilleen
Jätä kommentti