Soitin hiljaisesti huuliharppua
ja näppäilin sointuja kanteleesta

olin joen partaalla
ja jalkani
nilkkani
kaikki varpaani
kelluivat vedessä
antaen veden hyväillä ihoani
sitä joka oli niin paljon
jo kokenut ja kulkenut

kaikki ryppyiset kohdat
siliäisivät ja lika irtoaisi
jokainen kivi ja hiekan murunen
olisi matkalla eteenpäin
uusiin maisemiin ja seikkailuihin
minun oli mahdollista
päästää irti ja olla tässä
aioin asettua hetkeksi paikoilleni

että voisi laittaa tulen
ja keittää puhtaan veden
että saisi hetken rauhassa olla
ja kuunnella pöllön öiset kutsut
ja tuntea lintujen kuiskeen
kuutamon suutelemassa yötuulessa

jokainen oksa
tulisi kuiskimaan
omia salaisuuksiaan
ja tiesin
että minulla oli viisaus
matkaltani mukanani

jalostaisin sen sydämeni kullaksi
huuhtoisin joessa esiin
sitä mikä oli arvokkainta
ja arvokkuuden määritelmä
oli minussa itsessäni
minun sydämeni mittaristossa
ja sieluni vaakakupeissa

niiden avulla mittaisin sen
mikä on tuleva matkani
minne jatkaisin
ja ottaisin kaikki
oksien viisaudet matkaani

olisin kuin sulka tai höyhen
leijuisin eteenpäin
puhtaana
keveänä

ja imisin itseeni kaiken valon
joka ympärilläni leijuisi
siitä ikiviisaudesta
jonka maailmankaikkeus
minulle tässä hetkessä
tulisi luovuttamaan

Voimarunojen polut kulkevat kerroksittain. Merkitykset punoutuvat runo toisensa jälkeen palaten yhä uudelleen samoihin aiheisiin ja näyttävät niitä eri näkökulmista. Silti nämä 2022 syntyneet runot tuntuvat erilaisilta kuin vaikkapa muutama vuosi sitten syntyneet. Kohta on aika viidennen voimarunokirjan syntymän.