Aivoitus
Helmet kaartelivat taivaalla
ihmisen silmien edessä
leijuivat ja yrittivät kertoa jotain
jokin ei tullut ymmärretyksi
salaisuus oli ja pysyi piilossaan
ihmisen mieli
ei riittänyt ymmärrykseen
ei vaikka ihminen kuinka yritti
ja teki parhaan mahdollisen suorituksen
aivojensa kuperkeikoissa ja trapetsilla
Keinu keinui hiljaa tuulessa
sellainen vire sitä heilutteli
ihmisen katse kiinnittyi köysiin
ei keinuun
keinu tahtoi viestittää
mutta katse jäi köysiin
jotka keinua pidättelivät ilmassa
todellisuus istui keinulaudalla
ja keinui aina vain nopeammin
että ihminen olisi huomannut sen
laudan
joka roikkui niissä köysissä
Suulas sittisontiainen äänteli hiljaa
jossain maan uumenissa
että ihminen olisi huomannut
mutta ei
ihminen kaivoi maata toisaalla
ei tiennyt että aarre
odottaisi siinä jaloissa
jos vain hieman kääntyisi
jatkaisi oikeaan
kuoriainen ei aikonut luovuttaa
otti ihmisen mukaansa matkaan
avaruuksiin
sen tietoisuuksiin kulkemaan
Maailma täynnä arvoituksia ihmiselle
ja silti vastaus
joka hetki ilmeisenä edessään
aivot monimutkaiset ja kiemuraiset
tekevät kaikesta turhan vaikeaa
olisiko aika katsoa sinne
mikä on todellista ja näkyvissä
ei kierrellä liikaa
tarhatyräkki
PS Runoon ilmestyi sittisontiainen. Tahdoin vaihtaa sen koppakuoriaiseen, mutta tutkin asiaa ja sittisontiaisen kuuluu olla tässä. Netistä löytyy yhteyksiä Egyptiin ja sinettisormuksiin. Myös Mika Waltarin teoksessa Sinuhe Egyptiläinen esiintyy pyhä pillerinpyörittäjä.
Tutkimus kertoo, että sittisontiainen pystyy lykkäämään lantapalloaan luotisuoraan, koska se vertaa taivaankappaleita aivoihinsa tallentamaan kuvaan. (Tässä taas oppia siitä, että runoja ei saa muuttaa, ettei merkitykset muutu alkuperäisestä – tilasta, jossa runo virtasi sellaisenaan).
lakaise voimapuutarhasi runopolkuja
Viikon lakaisutehtävä
- Todellisena näkyvissä!
Jätä kommentti