Runo solujen valosta Voimaruno ja voimakortit vk 6

Runo solujen valosta

Saapuipa taas näyttämölle
kummallinen joukkio
erilaisia näyttelijöitä
kuiskaaja oli jo valmiina
yleisökin oli ollut valmiina
ja odottanut jo pitkään
oli aika aloittaa
seuraava näytelmän osa

voimakortti Ripottelin soluihini valohiukkasia

Kuulas valo laskeutui minuun
valaisi
valaisi minut jaloista alkaen

kulkeutui
kulkeutui

otti jokaisen soluni valtaansa
tuo valo
upea kuulaus
kirkkaus
voima

annoin valon kulkeutua
ripottelin soluihini
valonhiukkasia
tahdoin että
jokainen solu saisi osansa
hyrähtäisi käyntiin
löytäisi oman erikoislaatunsa
oman valoisuutensa

tiesin että minussa oli
muutamia nukkuvia soluja
muutamia väsyneitäkin soluja
minussa asui

annoin valoisuuden kulkea
väsyneisiin soluihin
rakentua sinne
kuin uudeksi
suojaavaksi linnoitukseksi
satumaiseksi

ja aloin nähdä miten
kristalli toisensa jälkeen
kerääntyi sinne soluni ytimeen
juuri niihin soluihin
missä tarvittiin eniten valoa ja voimaa
niihin jotka olivat niin väsyneitä olleet
tunteneet itsensä unohdetuiksi
hylätyiksi

voimakortti Ja valo sujahti niin keveästi sinne soluihin

en ollut ymmärtänyt että
valo oli minun ohjauksessani
että valo kulkeutui juuri sinne
minne tahdoin sitä kulloinkin ohjata
ja nyt minä olin tässä ja ohjasin valoa
sitä joka virtasi jalkojeni kautta
kaikkiin soluihini
ohjasin sitä enemmän
sinne missä tarvittiin

harmaisiin
velttoihin
kutistuneisiin
ryppyisiini soluihin
minä ohjasin valoa
niihin jotka tunsivat itsensä

pelokkaiksi
heikoiksi
surullisiksi

sinne laitoin valoa
ja valo sujahti
niin keveästi sinne soluihin

ja siinä olin
aloin odottaa
että valo tekisi työtään

voimakortti Annoin vain mahdollisuuden olin ja otin vastaan

valon työ oli helppoa
keveää
sellaista huomaamatonta
se tapahtui ihan itsestään
ei minun tarvinnut mitään tehdä
annoin vain mahdollisuuden
olin ja otin vastaan

oi aloin tuntea
miten kaikki soluni
alkoivat hehkua
ihmeellistä valoisuutta

tänään olin tässä
olin tulossa valoksi
ihan hieman huimasi ja pyörrytti
niin vahva ja voimakas
loistelias oli valo

Näyttämö oli kirkas
kirkas kuin kesäinen päivä
ja valo asettui jokaiseen katsojaan
jokaisen katsojan sydämeen
ja sieltä loisti kaikkiin soluihin

oli aika sulkea näyttämön esirippu
näytelmä oli päättynyt
mutta ei hätää
valoisuus oli valmiina
jatkamaan taas
näytelmä tulisi jatkumaan

Runotalo

liity voimarunon syntyhetken energiaan

Katso uusimmat lakaisutarvikkeet
Tilaa ilmainen voimarunokirje