
Lapsuuteni voimakeinuntaa

Tänään olen keinumassa
taivaansinisellä keinulaudalla
köydet
roikkuvat taivaan puiden oksilta
tuuli on erityinen
sellainen läpinäkyvä
tuuli joka ei juurikaan tunnu mutta
silti se keinuttaa
antaa sopivalla tavalla vauhtia

leijun
huojun
keinunta on niin valtavaa
pyörin
kierryn
olen kuin lapsi jälleen

mieleni tunnistaa
tunnen tuoksut
kuulen äänet lapsuuden
vahvuus jaloissani
käsissäni
lapsen vahvuus
niin itsestäänselvä
sydän täynnä odotusta
riemuisaa

Kasvan maahan lapsuuden
juuret maahan rakkaaseen

Keinun
olen vapaa

tänään
keinun vielä lisää
keinun pidemmälle
laajemmalle kuin milloinkaan

edes mielikuvituksessani
unelmissani
en ole näin laajalle keinunut
olen rohkea
…ja sitten kaikki alkaa alusta
tuo runo katoaa
alkaa uusi todellinen runo
äskeinen vain lämmittelijä
esiintyjä esiintyjän edellä
että toinen voisi saapua paikalle…
Jatkuu…

liity voimarunon syntyhetken energiaan
lakaise voimapuutarhasi runopolkuja
Viikon lakaisutehtävä
- Löydän uusia ulottuvuuksia
Jätä kommentti