1

Saatko pidettyä voimakorttihetken joka päivä?

Minulla voimakorttihetki onnistuu kaikkein parhaiten aamulla, kun olen saanut kaikki pakolliset aamutoimet tehtyä. Sitten saan kaksi ihanaa asiaa: Voimakorttihetken ja kahvikupillisen. Juon mieluiten vanhasta kuluneesta arabian teekupista. Siinä on hieno kulunut kultareunus. Laittaisin kuvan, jos kuppi olisi puhtaampi. Unohdan aina kuvata sen silloin, kun se on houkuttavasti täynnä kuumaa kahvia.

Mutta voimakortit sentään pääsivät kuviin. Kuvasin kortit tuvan vanhalla penkillä. Siihen aina lasken kahvikuppini. Sitten levitän ympäriinsä kaikki suunnitteluvihkoni ja käperryn sohvan nurkkaan. Jalat pitää laittaa omituisesti, niin että on vaikea myöhemmin kävellä, kun ovat jääneet niin solmuun.

Siinä hetken ikkunasta tuijottelen lintulaudalle, jossa kyllä yleensä on enemmän oravia kuin tinttejä. Sitten on voimakorttipakan aika.

2

Tuntuuko sinusta, että kun otat voimakorttipakan käteesi niin siinä jo pysähdyt?

Olen aika varma, että ilman voimakortteja minulla jäisi kuuntelematta monta ajatustani. Silti välillä joudun ihan pakottamaan itseni, että oikeasti otan sen pakan käteeni ja annan aikaani siihen.

Kysytkö pakaltasi kysymyksiä vai otatko kortin muuten vaan?

Välillä sekoitan ajattelematta mitään ja silloin en aina saa niin osuvia kortteja mielestäni.

Sitten kun keskityn kunnolla
eli pysähdyn hengittämään rauhassa
ja kysyn mielessäni
mitä minun olisi hyvä tietää juuri nyt,
niin silloin saan tosi osuvia kortteja.

On hauska huomata miten kortit oikein pomppaavat pakasta. Pomppivatkohan voimakortit sinullekin? Arvaan, että pomppivat!

3

Onko sinulla oma lempikynä, jolla kirjoitat?

Minulla on pellavapussukassa vihreä täytelyijykynä, jonka sain äidiltäni. Meillä molemmilla on rakkaus täytelyijykyniin. Niillä on niin ihana kirjoittaa.

Olen laittanut tavoitteeksi, että kirjoitan muistikirjaani edes yhden sanan voimakortista. Melkein aina kirjoitan enemmän. Joskus jopa sivun täyteen. Monta kertaa aluksi tuntuu, että ei tule mitään mieleen, mutta sitten löytyykin vaikka mitä.

Nyt aamulla voimakortti yhdistyi
kahden edellisen yön uniini.
Tapasin Pauliina mammani edellisenä yönä
ja viime yönä vastaani tuli rakas Pimu koirani.
Voimakortti vielä vahvisti unia.

Minusta voimakorttien suurin hyöty on se, että tulee pidettyä se oma hetki. Tavallaan se pakka muistuttaa siitä, vaikka minullakin kortit ovat piilossa pussissa. Oikeastaan minua muistuttaa se kahvihetki, kun ne voimakortit kuuluvat nykyään siihen. Joten jos yhdistät voimakorttihetken johonkin mitä teet joka päivä, niin muistat sen varmasti.

Miten muistat ottaa omat voimakorttisi? Onko sinulla jokin hyvä konsti? Olisi kiva saada tietää mitä olet keksinyt.

Milloin sinulla on paras oma rauhoittumisen hetkesi? Aamulla vai illalla? Vai kenties päivällä? Entä paikka, jossa voit olla rauhassa? Missä ja millainen se on?