Sielu katsoi hiljaisesti
toisen sielun silmiin

tahtoi löytää
vastauksia
toisen sisimmästä
toisen sielun mietteitä
tahtoi ymmärtää

tahtoi koskettaa
sielun
katseen kautta

sydän värähti hiljaisesti
toisessa sielussa
siellä ytimessä
kaiken keskuksessa
värähti

tuntui että
pimeys
oli kestänyt kauan
liian kauan

ja hiljalleen
valo
lähes kirvellen
satuttaen
virtasi
kosketti

tahtoi kertoa että
olet hyvä
olet rakastettava juuri noin

ei tiennyt sielu
ei tunnistanut omaa kauneuttaan
omaa hyvyyttään
ihmeellisyyttään
paikkaansa tässä maailmassa

oli vain ollut
oli vain kulkenut
astellut eteenpäin

usein
kääntynyt pois
lähtenyt toiseen suuntaan
vastustanut
toisten sielujen katseita

arkana
piiloutunut
kauas
kauas
polkujen toiseen päähän

Koskettaa
hiljaisesti
sielu toista sielua

hymyää
tahtoo auttaa

pimeyden karkottaa
poistaa satuttavat muistot

tahtoo että sydän voisi
rauhaisasti levätä

valo saapuu
hiljaisesti
antaa rakastaa

Kaukana
kaukana
polkujen päässä

arka sielu
pimeydessä
nostaa katseensa

näkee valon
tuntee kosketuksen sisimmässään

hiljaisesti avaa sydämensä
altistuu
kivulle
ja tunnistaa
että ainut mahdollisuus rakkaudelle
on olla valmis
avoin
tuntemaan

Syys-lokakuun lakaisupakkaus ja uudet lakaisuvihot

• on aika pakata lakaisupakkauksia – siispä käärin silkiin voimakortteja ja runoarkkeja ahkerasti eteisen vanhan pöydän ääressä
• uusien lakaisuvihkojen kuvaaminen ja laittaminen kauppaan on työlistallani seuraavana

Voimapuutarhassa

• pelargonien pikkutaimet ovat tehneet ensimmäiset kukat – ihanat syvän roosan väriset
• unikot avautuivat ja odotin punaisia, mutta ovatkin laventelin värisiä – aivan ihania!
• paljon on ajatuksia mitä vuoden kuluttua voisin tehdä paremmin: aina sama juttu,  mutta siinä kai se ihanuus on puutarhassa ja elämässä, että voi kokeilla ja oppia!

Valoisaa viikkoa poluillesi ♥ toivoo Sari ♥