Rauhaisa aika oli koittanut
metsä oli täynnään
menninkäisiä
hyviä luonnonhenkiä
haltijoita

hymyileviä
kauniskasvoisia
ihmeellisiä

haltijoita
jotka olivat kätkeytyneet
puiden runkoihin
metsän aarteisiin
ollakseen siellä läsnä ihmisille
jotka olivat valmiita
heitä kohtaamaan

sammaleinen puu
tahtoi loistaa

ja juuri silloin
tapahtui jotain erityistä

hiljaisuus
oli luonut omia vastauksiaan

maailma
oli liittynyt mukaan

elämä oli tehnyt
omia rikkauksiaan
ja temppujaan

kaikki ei aina polulla ollut
niin selkeää
niin yksinkertaista

vaan haltija saattoi yllättää
saattoi keinauttaa
kaataa puu
nostaa juuriltaan
vanhan rungon
tehdä siitä
suuremman ja vahvemman
kuin aiemmin

ei ollut mitään sellaista
joka olisi ollut kuitenkaan väärin
tai oikein
vaan kaikki oli juuri kuten pitikin

jos tuli korppi koivunoksalle
tai lennähti lohikäärme
valtavine siipineen paikalle
tai jokin entisaikojen
kaukainen dinosaurus
tömisteli
siihen metsäpolulle kanssasi
kulkemaan

niin se oli silloin tarkoituksellista
se kuului siihen hetkeen tulla
ja silloin
sinun ihmisenä
kannatti hyväksyä se

maailma oli luonut
sen siihen
tuohon hetkeen
sinua varten
että sitä siinä hetkessä katsoisit

Kuulen kutsunsa oudon
metsän piiri tanssii
tonttujen joukko
lintujen piiri
metsässä kiirii
laulu kaukainen

piirissä pyörii
tanssi haltijoiden
kuulla voit sä torven
soiton kaukaisen

liity piiriin ihminen
tunne metsän henki
omaksesi otat sen

kaikuu metsä
piiri pyörii kaunoinen
satu kutsuu mukaansa
astu piiriin sen

Paikalle oli saapunut
ihmeellisiä olioita
piiri pyöri vinhasti
ihminen mukana joukossaan
kaikki murheet huolet poissa