Voimarunopolkujen lakaisukalenterissa 2020 on joka viikkoaukeamalla pieni pätkä voimarunoa. Täällä lakaisukalenterin blogikirjoituksessa voit käydä lukemassa viikkoaukeaman voimarunon kokonaan. Samalla voit runosta syntyneiden ajatuksien kautta löytää inspiraatiota tulevan viikkosi polkujen lakaisuihin.

Jokohan olet aloittanut oman lakaisukalenterisi? Mikä tahansa kalenteri sopii lakaisuun.

Jos tahdot itsellesi Runotalon lakaisukalenterin voit vielä tilata sellaisen täältä >>

Saa nähdä minne voimarunopolkujen lakaisut meidät johdattavatkaan ♥

Pieni saari kellui yksin meressä
aivan yksin se kellui
keskellä isoa merta ja pelkäsi
että aallot voisivat huuhtaista
sen meren syövereihin
hetkenä milloin tahansa
tulevaisuudessa
sillä pieni saari oli kovin keveä
ja kovin heiveröinen olemukseltaan

aallot paiskoivat jo vahvasti
vasten sen kauniita rantoja
joissa oli vuosituhansia
ellei jopa miljardeja
vuosia vanhaa kalliota
irtokiviä ja hiekkaa
hioutuneina kiiltäviksi pieniksi
pyöreiksi sirujen tapaisiksi
joissa kaikissa oli nimikirjaimia
niistä aalloista
vuosista
merkeistä

joita ihmishahmoiset
olivat kantaneet sieluina
tälle saarelle
että heidän surunsa
voisi olla keveämpi kantaa
ja viittansa voisi hulmuta
vapaammin maailman tuulissa

sillä aurinkoinen
oli heidän leposijansa ja kehtonsa
jossa he viivähtivät
aina poiketessaan saaressa
mutta nyt saari oli vaarassa
ja saaren oli tehtävä kaikkensa
että se selviäisi

Tuli aivan hiljaista ja tyyntä
saaren ajatukset olivat pysähtyneet
sydän sai selkeyden ja vastauksen
siinä samassa
kun saari jo haukkoi henkeään
luullen sen olevan viimeisensä

saaren valtasi selkeys
ei ollut pelkoa
kaikki oli sittenkin hyvin
aallot eivät milloinkaan
voisi pyyhkäistä
olemustaan
meren syövereihin
sillä aallot eivät olleet todellisia

ja saaren olemus oli kasvanut
ajatusten ja sielujen
huokausten voimasta
läpinäkyväksi
sellaiseksi
jonka kautta
ei mikään voisi heilauttaa
maailman menoa
sillä läpinäkyvyys
oli voimavara heikkoudessa

se oli sellainen tuuli
että se puhalsi aavoilla merillä
ja paiskasi valtamerilaivoja tuhoon
mutta ihmisen mielen kokoisena
pienessä sydämessä
asui vahvuus
joka perustui hyvyyteen ja valoon
ja sitä ei mikään mahti maailmassa
voisi milloinkaan suistaa
pois tasapainostaan

sydän oli vahva
ja sydän tulisi aina
olemaan paikallaan
ikuisesti valossa

Tuli aivan hiljaista ja tyyntä
saaren ajatukset olivat pysähtyneet
sydän sai selkeyden ja vastauksen

Tavoittelen sydämen selkeyttä. Sitä rauhaa, kun saan vastauksen itseltäni itselleni. Luulenpa, että milloinkaan tuo vastaus ei ole lopullinen. Vai onko se mahdollista?

Löysin vanhan kirjoitukseni tammikuulta 2015:

5 askelta – Unelmasi todeksi

Sydän oli vahva
ja sydän tulisi
aina olemaan paikallaan
ikuisesti valossa

Kuuntele sydäntäsi, tutki mikä on sinulle sydämessäsi rakasta ja seuraa tunnetilojasi. Tartu asioihin, jotka tuntuvat sydämessäsi asti hyviltä. Silloin olet polulla, joka johdattaa sinut unelmaelämääsi.

Olet varmasti kuullut: Sen saat, mistä luovut. Pakottamalla ei synny aitoa ja kaunista. On uskallettava päästää irti ja luotettava. Annettava maailmankaikkeudelle mahdollisuus auttaa ja luovuttaa sinulle se, mitä sisimmässäsi tahdot ja tarvitset.

Usein sekoitamme liikaa elämäämme omilla toimillamme ja väkisin yrittämisellä. Tärkeintä on keskittyä hyvään oloon. Sitä kautta solmut alkavat avautua ja sotkut hellittävät kuristavan otteensa. Sitten voit hengittää vapaasti ja kaikki runsaus voi virrata luoksesi todeksi omaan olemukseesi. Tässä tilassa, voit alkaa ohjailla unelmiesi polkuja oman elämäsi luojana.

Valoisaa viikkoa poluillesi ♥ toivoo Sari ♥