Polkukalenterissa (vuonna 2020 Voimarunopolkujen lakaisukalenterissa) on joka viikkoaukeamalla pieni pätkä voimarunoa. Täällä polkukalenterin blogikirjoituksessa voit käydä lukemassa viikkoaukeaman voimarunon kokonaan. Samalla voit runosta syntyneiden ajatuksien kautta löytää inspiraatiota tulevan viikkosi polkujen lakaisuihin.

Tyhjyys

se oli edessä
kuin jokin ammottava aukko

sellainen pelottavakin
sillä tyhjyydellä
ei ollut mitään
annettavaa ihmiselle

tai niin ihminen kuvitteli

Tyhjyys oli hiljainen
ja siinä oli tilaa

ajatuksille
kaikille vilkkaille
mielenliikkeille
ja sellaisille puuhille
joita ihminen tarvitsi

että aukko
tuo ammottava tyhjyys
ei olisi tullut todelliseksi
hänen eteensä

Jokainen hetki
voi täyttyä jollain
ja sen voi täyttää

lukemattomilla
erilaisilla asioilla
teoilla ja ajatuksilla
väreillä ja värittömyydellä

tunteilla
sanoilla
kaikella
mitä ihmisen elämään
ja arkeen mahtuu

Sellainen on tyhjyys

sinne voi heittää vanhoja luita
ja ne kalisevat kumeasti
pudotessaan pitkälle pohjalle
syvällä ammottavaan kuiluun

niin ihminen luuli

kunnes kokeili tyhjyyttä
astui ammottavaan aukkoon
hyppäsi sinne rohkeasti kokonaan

ja huomasi
että leijui kuin kevyt höyhen
tuossa tyhjyydessä

ajatukset olivat vapaat
mieli oli kirkas ja seesteinen

Aukossa oli hauskaa
siellä oli ihana olla
siellä oli vapaus kaikesta

siellä oli
oppi
viisaus
sellainen kokemus
jonka saa vain

jos uskaltaa
jos on tarpeeksi rohkea

että pysähtyy ja katsoo
oikeasti tyhjyyttä
tuota ammottavaa aukkoa
kaikkine sisältöineen silmiin
ja antaa sen olla se mikä se on

Jokainen hetki
voi täyttyä jollain
ja sen voi täyttää

lukemattomilla
erilaisilla asioilla
teoilla ja ajatuksilla
väreillä ja värittömyydellä

tunteilla
sanoilla
kaikella
mitä ihmisen elämään
ja arkeen mahtuu

Tyhjyys liittyy luovuuteen. Että voisi syntyä jotain uutta tarvitaan tyhjä tila. Voimarunoja luodessa minun on täysin tyhjennettävä mieleni, että voisin ottaa runon vastaan. On kuin vääntäisi vastaanottimen nappulan asemalle, joka lähettää vain sitä voimarunoa sillä hetkellä.

Tällä viikolla kirjoitin Voimapuu -blogiin voimarunoista ja kirjoittamisesta. Kerron, miten uusi syntymätön runo on kuin rulla. Se on valmiina sisimmässäni uinumassa ja odottamassa ulospääsyä. Sinullakin on sisimmässäsi rullia valmiina ja odottamassa. Erilaisia luomuksia, jotka odottavat, että kierrät ne rohkeasti auki ja luotat niihin. Hyväksy luomuksesi sellaisina kuin ne ovat. Voit käydä lukemassa koko jutun Voimaa runoista ja kirjoittamisesta Voimapuu -blogissa.

Aukossa oli hauskaa
siellä oli ihana olla
siellä oli vapaus kaikesta

siellä oli
oppi
viisaus
sellainen kokemus
jonka saa vain

jos uskaltaa
jos on tarpeeksi rohkea

että pysähtyy ja katsoo
oikeasti tyhjyyttä
tuota ammottavaa aukkoa
kaikkine sisältöineen silmiin
ja antaa sen olla se mikä se on

Ajattelen, että voimarunon vastaanottamisen tila on sama, joka kannattaisi ottaa käyttöön elämässä muutenkin. Olotila, jossa vain soljuu mukana myötävirtaan. Ei sätki vastaan, päästää irti niistä veneensä airoista ja antaa sen veneen lipua. Katsoo mitä tulee vastaan ja poimii mukaansa kaikki hyvät itselle sopivat jutut.

Toisaalta voi olla pelottavaa päästää irti kaikesta. Olla avoin ihan mille tahansa. Minusta tuntuu, että tämä avoimuus toimii ja tuottaa parhaiten tulosta. Aivan kuin polku alkaisi kannatella itsestään ja viedä eteenpäin kuin liukuhihnalla.

Hyväksyminen. Pelottomuus. Luottamus.

Jotenkin suuria sanoja. Rohkeutta kohdata se tyhjä hetki sellaisenaan, että ei lähde täyttämään sitä millään ennen aikojaan. Odottaa rauhassa, että mitä siihen tyhjään tilaan alkaa ilmestyä ja virrata. Näin siihen tyhjään tilaan ilmestyy ne oikeat asiat, jotka siihen kuuluvat. Ei siis kannata täyttää tilaa millään vaan nauttia vapaudesta. Kunnes taas on aika ottaa vastaan.

Valoisaa viikkoa poluillesi ♥ toivoo Sari ♥