Pieni rastaanpoikanen
hyppelehti
hiekalla eteenpäin
rauhassa se eteni
katseli kastematoja
etsi pieniä syötäviä toukkasia

poimi toukan
poimi hyttysen
poimi syötävää mitä löysi
oli tyytyväinen päiväänsä

suki mustaa pukuaan
se oli auringossa niin kovin kirkas ja
hieman siinä pölyäkin erottui
pieni rastas oli tarkka asioista
sillä oli tunne
että se halusi olla parhaimmillaan
tällä polullaan
joka hetki
loistava
kirkkaana
siinä auringon
lämmössä ja loisteessa

Polku oli niin kaunis hänen edessään
eihän siinä ollut mitään sellaista
mitä olisi siihen tahtonut todella
rastas oli niin paljon haaveillut
jo pienestä lähtien

nähnyt monenlaisia asioita
pilvilinnoja
jo pesässä oli kaukaa katsellut
ja haaveillut monenlaista
tuntenut miten kaikki olisi mahdollista ja
pieni pieni sydän pamppaili sen rinnassa
sen mietteissä ja pohdiskellessa
asioita
tulevaisuuden näkymiä
kaikkea mitä se voisi polullaan
kohdata ja toteuttaa
sitten kun olisi aikuinen
sitten kun olisi jaloistaan ja siivistään
niin vahva että voisi toteuttaa
asioita todella tässä maailmassa

Tulipa vastaan
polulla
hietikolla
toinen rastas pomppien

samanlainen
sydän pamppaillen
siipiään kasvatellen
verrytellen jalkojaan
vilkutellen silmillään
katsellen
tuota toista rastasta

Olivatko he kohdanneet
jo aiemmin
sitä mietti kumpainenkin
ja heistä tuntui
että he olivat jo tuttuja
tavallaan
toistensa sielunkumppaneita
aivan kuin he olisivat
kätelleet jo aiemminkin ja
nyt he kättelivät taas
uudelleen
tällä polulla tällä kertaa

Olisiko jotain
mitä he voisivat
oppia toisiltaan
olisiko tuo toinen
kokenut jo jotain sellaista
mitä toinen ei vielä tiennyt olevankaan

Kyllä
näin he totesivat yhdessä
ja päättivät pitää
pidemmän keskusteluhetken keskenään
oikeastaan
he tekivät lopulta sopimuksen
että vaihtaisivat ajatuksia useamminkin
niin antoisaa se oli
nähdä toisen näkökulmasta asioita

Toinen oli kasvanut ja elänyt
niin toisenlaisessa maastossa
pesäkin oli ollut
aivan erilaisessa paikassa

äiti oli ollut erilainen
isä oli ollut toisenlainen
koko perhe oli ollut erilainen
kaikki sisaruksetkin
ja se matka mitä oli kuljettu
oli niin toisenlainen

ja kuitenkin
sydämissään he tunsivat
että heissä oli paljon samaa
yhteneväisyyttä
he olivat molemmat
kuitenkin rastaita
sielullisia
eläviä olentoja
tässä maailmassa

Ja molemmat tunsivat
että heillä oli oma tärkeä paikkansa
molemmat tahtoivat
täyttää
sydämensä tehtävää
toteuttaa unelmia
rakentaa isoja pilvilinnoja
ja elää todeksi
sellaista mikä oli
sydämessä ollut jo pitkään

Näin rastaan
poikaset poistuivat kuvasta

Ihminen
oli kuuntelemassa
katsomassa
kokemassa
tätä tarinaa
tätä satua
todeksi
omassa sydämessään

Miten hän kohtasi
muita poluilla kulkijoita
osasiko hän kuunnella
osasiko hän avata sydämensä
ja ottaa vastaan
sitä viisautta
sitä kokemusta
mitä toisella oli annettavana

osasiko hän
todella antaa omastaan
omasta sydämestään
avoimesti
kaiken sen
mitä oli kokenut

Siinä oli viisauden siemen
sellainen itu
jota kannatti idättää sydämessä
kasvatella
poimia sitä viisaudeksi itselleen
ja jakaa sitä eteenpäin muille