||Valopimeys voimaruno ja voimakortit vk 33
Valopimeys voimaruno ja voimakortit vk 33

Valopimeys

voimaruno ja voimakortit

viikko 33

voimakortti Hän vain ei voinut nähdä

Toisinaan
linnut kaarsivat

toisinaan
linnut laskeutuivat

ja niitä oli kaikkialla
ihmisen ympärillä

hän vain ei voinut nähdä
noita enkeleitä
lintuja ympärillään

Toisinaan
valo täyttyi pimeydellä

toisinaan
kaikki oli niin hämärää

toisinaan
ihminen oli yksin
pimeydessään

tuntien
ettei valoa ollutkaan

voimakortti Ja valoisa säde se leikki

Vaan onneksi kuitenkin
ilmestyi valo

ensin ilmestyi
yksi pieni lintu
hetken kuluttua
ilmestyi toinen pieni lintu

sitten pyrähti paikalle
valoisa säde
ja valoisa säde
se leikki
kosketteli ihmisen sydäntä
pyöritteli hänen hiuksiaan
silitteli poskeaan

voimakortti Valo kasvoi ihmisestä maahan

Näkyi silmissä asti
tuntui sormenpäissä
tuntui varpaissa
valo kasvoi ihmisestä maahan
ja maasta takaisin ihmiseen

voimakortti Ja aivan hiljaa hellästi

Ja aivan hiljaa
hellästi
hitaasti
saapui valo

ihminen tunsi miten hän
kasvoi
miten hän vahvistui
miten kaikki pimeys väistyi
hänen elämästään

voimakortti Että hän voisi itse valita sen miten suhtautuu

Hän tiesi
että hän pystyisi näkemään
valoisan puolen asioista
että hän voisi itse valita
sen
miten suhtautui asioihin
ja että pimeyskin
oli hänen ystävänsä sillä
pimeys oli sellainen asia
joka oli tullut kirkastamaan valoa

voimakortti Ja silloin kumpiki olisi

Aivan kuin vierekkäin laitettaisiin
kaksi valoisaa lintua
tai sitten kaksi pimeyden lintua
tai sitten laitettaisiin
valoisa lintu
pimeyden lintu
musta
valkoinen
aivan lähekkäin ja vierekkäin

ja silloin
kumpikin olisi jollain tavalla
valoisampi
myös tuo musta

voimakortti Se alkaisi loistaa sen mustan rinnalla

Ja silloin
näkisi tarkemmin
sen valoisan kirkkauden
se alkaisi loistaa
sen mustan rinnalla

Runotalo

voimarunon syntyhetki

runopolkujesi lakaisuun

2019-08-09T16:01:25+03:00

(Kirjoittaja: )

Rakastan luontoa ja sen luomaa rauhan tunnetta. Kuvaan voimapuutarhaa huhtikuusta lokakuuhun ja luon kuvista voimakortteja. Voimarunoja olen kanavoinut vuodesta -88 lähtien ja nykyään syntyy yksi voimaruno viikossa, jonka julkaisen perjantai-iltaisin Voimakirjeessä ja blogissa. Voimapuutarhan runopolkujen lakaiseminen on vertauskuva. Unelmani on, että jokainen saisi elää onnellista elämää, josta voi nauttia joka hetki. Uskon, että omia runopolkuja sinnikkäästi lakaisemalla voi tunnistaa omat todelliset toiveet ja vahvuudet. Kerätä aarteita, löytää merkkejä ja opastuksia, jotka johdattavat niille runopoluille mistä löytyy oman erilaisuuden arvostaminen ja rohkeus olla yhä enemmän oma itsensä. Näitä viestejä voimarunot välittävät ja olen varma, että maailmassa on yhä enemmän tilaa hyvyydelle, kauneudelle ja onnellisille ihmisille.

Jätä kommentti