Sieluni verhossa
voimaruno
Kaikkein kauneinta
oli punaisissa verhoissa
niissä liehuttiin kuin lippuina
ollen välillä sinisiä lippuja
välillä keltaisia
ja toisinaan oltiin täysin puhtaita
aivan valkoisia lippuja
silloin otettiin siveltimet
ja väripaletit
maalattiin
väritettiin
kaikilla iloisilla elämän väreillä
vähän ripauteltiin suruisillakin
synkemmillä väreillä
että kirkkaat iloiset värit
olisivat saaneet loistaa
entistä kirkkaammin
kaikella oli tarkoituksensa
paikkansa
jokainen väri tarvittiin
sillä ilman toista
ei olisi toisen loisto
voinut päästä loistoonsa
Olin noissa verhoissa
kierryin niissä ja upposin
olin noissa lipuissa
liehuin tuulissa ja tunsin
miten myrsky riepotteli
aurinko korvensi
haalisti minua
lämmittikin
ja toisinaan tuli sade
kasteli
antoi kaiken valua
tulla puhtaammaksi
Siinä minä olin
keskellä kaiken
elämässäni
kaikkine tunteineni
väliin räiskyen
väliin lientyen
väliin melkein luovuttaen
ja sitten taas pakahtuen
niin ilosta kuin surusta
puristuen pieneksi
kiinteäksi möykyksi ollessani vihainen
ja ärsyyntyessäni lenteli kipunoita
taivaan jokaiseen siniseen kolkkaan
joskus jopa avaruuksiin asti
Siinä olin hetkessä
kietoutuneena verhooni
pyörien vinhasti yhä pidemmälle
punoen ja liittäen
yhä useampia kerroksia minuksi
lisäten erilaisia värejä
keräten kokemuksia
että voisin kasvaa ja vahvistua
Ja sitten naps
kiinnike katkesi
putosin alas ja tunsin
että verhoni repeytyi
se meni monesta kohdasta rikki
ja tunsin olevani
alastomana kaiken keskellä
yllättäen niin heikkona
Keräsin sen mitä oli jäljellä
ja aloitin alusta
aloitin alusta puhtaampana
ja viisaampana kuin milloinkaan
tiesin
mitä kiertäisin
verhoa keriessä mukaani
en laittaisi sinne sellaista
mitä en sydämessäni tahtonut
kantaa matkassani
kiersin mukaani
vain kauneutta ja hyvyyttä
Otin kyllä palasia
niistä muistoista
ja niiden opeista
ne laitoin hellästi
kultaisella seitillä sitoen
herkimpiin
suojatuimpiin
kohtiin verhossani
Että voisin loistaa niitä valoja
joita minulla oli
hehkuvina jäänteinä sielussani
ajoilta
jolloin olin tullut sellaiseksi minuksi
joka olin tänään
ikuisesti arvokas ja rakas
minulle itselleni
juuri sellaisena kuin olen
lakaise voimapuutarhasi runopolkuja
1. Kirjoita ajatuksesi voimarunoiksi: Todellinen pysähtyminen. Oletko löytänyt tarkoituksen?
2. Poimi itsellesi hiekkapolun kasvin opastus: Mikä se on sinulle tässä hetkessä?
3. Lakaisutehtävä: Sieluni. Olen niin paljon enemmän kuin aina muistankaan.
Kirjoita muistutus kalenterisi oikeanpuoleiseen pikkuruutuun:
Sieluni
Valoisaa viikkoa poluillesi ♥ toivoo Sari ♥
Jätä kommentti