||Voimarunokirja: viikot 37 – 42
Voimarunokirja Runotalon voimapuutarha Sari Lehtimäki

VOIMARUNOKIRJA

viikot 37 – 42

Hevoset

Sydämesi lautalla

Näen sydämelläni

Rulla

Ja se tulee olemaan

Pisara


viikko 37

HEVOSET

Toisinaan
sillalla oli ruuhkaa
sillä kaikilla
oli samat jalat olemassa
joilla kulkea

kengissä oli tuhansittain nauloja
sillä hevosilla oli kiire
jokainen hevonen
kulki alas rinnettä
hiljalleen he saapuivat
jokainen siihen kohden
missä oli oikea aika ja paikka

Hevosilla oli peitetyt silmät
että he eivät pelkäisi sitä
mikä oli heidän ympärillään
ja jokaisella hevosella
oli oma kuljettajansa
ihminen
joka istui satulassa
hevosen yllä
antaen käskyjä
saaden hevosen tottelemaan
ja kulkemaan sinne
minne kulloinkin oli matka

hevoset
eivät olleet tästä maailmasta
eivät olleet niiden kuljettajatkaan

Kaikki oli sadusta
sellaisesta
kullan ja hopean hohtoisesta
joka luetaan iltaisin pienille lapsille
että he voisivat hyvin
turvallisin mielin nukahtaa
Jokainen hevonen oli todellisuus
sen vertauskuva
ja jokainen kuljettaja oli kyynel
joka oli satanut alas taivaista
sillä niin paljon hopeaa
oli salattuna sydämiin
jotka asuivat hevosten sisimmässä

Ja kun jokainen hevonen
katsoi lapseen
katsoi syvälle silmiin
ja silmissä hohti
avaruuden sini
sen loiste
jossa hehkui tuhansia tähtiä
joissa oli miljoonia uusia avaruuksia

ja jokainen lapsi
leijui tyytyväisenä
ja rauhaisena
tuohon avaruuden sineen
ollakseen lapsena itselleen
omalle sydämelleen
sitten kun tulisi aika
olla aikuinen

Sillä niin totta
kuin hevosen sydämessä asui avaruus
niin totta oli aikuinen yhä uudelleen
se sama lapsi sydämessään
ja jokaisena iltana
tuo sama satu syntyi
kuin todeksi uudelleen

Oli aika leijua
keventyä
lähteä hetkeksi
huokaisemaan
avaruuteen
sen sineen
sen miljooniin
ihmeellisiin tähtiin


viikko 38

SYDÄMESI LAUTALLA

Salaisen tien päässä
kaukana kotoa
virtaa hiljainen joki

joen rannalla
on pieni valkea lautta
tehty sinisestä puusta
ja kuusten naavaisista oksista
kulunut ja moneen kertaan
vesille soudettu

Ole hyvä
kulje rantaasi
ja astu lautalle
työnnä rohkeasti lautta vesille
ja anna sen lipua vapaana
pitkin jokeasi

Tiedosta
että tämä joki on kokonaan
sinun omasi

sinun luovuutesi
sinun taiteesi
sinun elämäsi virta
minkä nimen
ikinä tahdotkin joellesi
tuolle sen virtaavuudelle antaa

Katsele rauhassa ympärillesi
tunnista tuttuja maisemia
ja löydä uusia näkymiä
asioita
joita et ole ennemmin havainnut
lipuessasi lautallasi tuolla virralla
sillä olet ollut täällä usein
ja tämä virta on sinulle
tuttu entuudestaan

Lauttakin on kotoisa vanha lauttasi
se jonka olet itse rakentanut
ja sitä jatkuvasti parannellut
tehnyt siihen paikkauksia
että se kantaisi ja kestäisi
kulkisi keveämmin virrassa

Tiedosta
että myös virta
on täysin sinun omasi
se kantaa sinua
ja kuljettelee juuri siten
kuin itse tahdot sen kannattelevan
sillä sinä olet virrassa
ja virta on sinussa
teissä ei ole mitään erillistä
olet lautta ja lautan ohjaaja

Olet todellisuus
joka ilmestyy
joka hetki uutena eteesi

maisematkin ovat sinusta
sinun katseestasi
sinun silmiesi kautta
luodut sydämessäsi
sellaisin värein ja piirtein
kuten tahdot nähdä

Olet sydämesi lautalla
olet elämäsi matkalla

virtaa rauhassa
virtaa nauttien
huomaa maisemat
huomaa virta
huomaa
sinä elät


viikko 39

NÄEN SYDÄMELLÄNI

Leijailee
hitaasti alas hiuksilleni

siitä se putoaa kädelleni

ajatus
jonka poimin sydämestäni

Se putosi eilen taivaasta
löytyi poutapilven nurkalta
hymyilemästä minulle
vähän ilkikurisestikin

sillä olin ollut niin eksyksissä jo pitkään
kuljeskellut polkujani ristiin rastiin
tietämättä mikä oli se oikea reitti minulle

ja silti usein tunnistin
tuon tiedon sydämessäni
sen pienen kuiskeen
joka kertoi
minne kääntyä milloinkin

Minussa asui viisaus
se leijaili luokseni joka hetki

viisaus oli merkeissä
joita tunnistin polun laidoilla
kulkeissani iltahämyssä
ja ollessani avoin pienille ihmeille
joita virtasi eteeni
kun vain olin silmät avoinna
sydämeni avoinna ja valmiina
vastaanottamaan tietoa
joka leijaili sydämeni kautta
kasvoilleni
laskeutui poskelleni
taivaasta pilvien reunoilta
avaruuden tähtien
loistaessa tielleni
valaistessa
jokaisen askelmani niin
että voisin nähdä
mitä oli edessäni
ja kulkuni olisi turvallista

Voisin jatkaa matkaani
voisin tietää
mihin kääntyä
ja ainut mitä minun
tarvitsi tietää ja tehdä
oli kuunnella omaa sydäntäni
sen viestejä
antaa niiden leijailla eteeni
että voisin olla se
joka olen

ja antaisin hymyn olla kasvoillani
antaisin hymyni leijailla edessäni
ja valaista sydämeni tietä
että näkisin
kuten minun oli tarkoitus nähdä

sydämelläni


viikko 40

RULLA

Se oli yksin
rullalle kääriytyneenä
sellaisena hiljaisena
vetäytyneenä jonnekin
missä kukaan
ei voisi tulla tavatuksi
nähdyksi tai kuulluksi

Jokainen katse
oli kipeä kosketus
ja jokainen hetki
tuntui viiltävänä kipuna sielussa
sillä sielu oli vihdoin avautunut

Silti se oli rullalla
tiukasti kääriytyneenä
ja yksin pimeässä

Rulla oli kuin taskussa
sellaisessa tiukassa
farkun takataskussa
jossa ei ollut tilaa hengittää
ja avautua koko pituuteensa

Siellä rulla yritti olla
hymyilevänä pinnistellen
vaikka tuskin riitti edes
happea haukattavaksi

Rulla oli kummallisuus
omituinen yksilö
rulla rullien joukossa

Kaikilla oli sama
rullautumisen
ja kääriytymisen tarve
ja samaan aikaan
hirveä hinku tulla esiin
avata rulla
ja olla sellainen näkyvä
kokonainen rulla
jollaista ei ollut toista

Sillä jokainen rulla
oli kovin erikoinen
kovin omanlaisensa
kuin ihmeellinen taideteos
herkin siveltimen vedoin
piirretty
tasoiteltu nurkistaan
maalattu moneen kertaa päälle
ja välillä pyyhitty pois
näkymättömiin
toisinaan tummin värein
välillä niin kirkkainkin
että sielua kirpaisi
katsoa sitä riemua

Oliko rulla todellinen
ja kenelle rullan pitäisi tulla
todeksi ja näkyväksi

Rulla hivuttautui eteenpäin
omassa taskussa
kurkisti varovasti
ulos taskusta

Siellä oli maailma
ja kaikki maailman ihmiset
ne toiset rullat
jokainen pomppien kääröissään
ja tiukoissa taskuissaan
haukkoen happea
herätellen henkeä
joka uinui sisimmässä
odottaen ulospääsyä

Kyllä
sanoi rulla

Olen valmis


viikko 41

JA SE TULEE OLEMAAN

Kelloissa oli kultaiset reunat
ja ne soittivat lakkaamatta
tuota säveltä

se kaikui holveissa
se kaikui kaukana luolissa
vuoren uumenissa

ja se kiiri meren pohjassa
hiekassa
hiekanjyväsissä
mudassa ja simpukoiden helmissä

kiertäen niiden ratoja
ympyröiden ne kaikki
hienoisella seitillään

joka oli kuin kultaista lankaa
jota kehrättiin
taivaiden poutapilvien nurkissa
aina auringon loistaessa
kultaisiin reunoihin saakka

Jokainen pilvi
oli lupaus nuoruudesta
jokainen säde
oli lupaus siitä
että elämä voisi jatkua
vielä kuoleman jälkeenkin

sillä niin paljon satoi taivaasta
kultaisia pisaroita
että jokainen pisara
voisi tuoda elämän vettä sille
jolla oli jano
ja jano ei koskaan
voisi tulla täytetyksi

Sillä elämän tarkoitus
oli olla sellainen
että siinä tulisi nälkä ja jano

että siitä tahtoisi
yhä enemmän
ja yhä useammin
omaan itseensä

että voisi tuntea
olevansa elossa
tässä hetkessä
ja elävänsä sitä elämää
jota varten tänne
oli alun perin tullutkin

sillä elämän oli tarkoitus
tuntua kaikissa soluissa
ytimissä saakka

sellaisena kihelmöintinä
ja valon säteilynä
että sydämen olisi pakko

huutaa ilosta
hymyillä
nauraa ja loikkia

sellaisia jättiaskeleita
kohti unelmien
kultaisia pilviä

että elämä voisi tuntua
kuin kevyeltä askellukselta
kuin polulta
jota huuhtoisi kultainen sade
ja kesäisten päivien poutapilvien
ohi kiitävät herkät varjot

Sillä niin on elämä sinussa
että sinun on sitä rakastettava
loppuun asti
jo heti tänään


viikko 42

PISARA

Pisara

se putosi taivaasta
liukui alas liukumäkensä
hurjalla vauhdilla
niin iloisena
että kaikki sen kuulivat
miten pieni pisara
tuli ja tupsahti maan päälle
tänne maailmaan
ollakseen ilona
sen pienen hetken
joka sillä oli elettävänä
tässä todellisuudessa

Sillä pisara
oli muuntautujista nopein
hetkessä se oli jäätyneenä
muuttuen kiteiksi
ja toisena hetkenä höyrystyen
toiseen todellisuuteen

kelluen pilvien mukana
kohti uusia jäälauttoja
uusia pisaroita
uusia meriä
toisia todellisuuksia

Hetkessä pisara oli avaruudessa
tähtien kirkkaudessa
ja mikään ei voinut olla pisaralle
hauskempaa ja iloisempaa
kuin elää tätä elämää
kiertäen
muuntautuen
kokien kokemusta
toisensa jälkeen

ihmetellen
millaista voi olla muuttua
tulla toiseksi todellisuudessa

ja elää
tuntea millaista on
kun jokin koskettaa syvästi niin
että lopulta on ilo ja suru
kaikki tunteet
yhtenä sekamelskeenä
pisaran sydämessä

Joskus pisara ilmestyi
ilon kyyneleissä
surun hetkinä
sydämen vuotaessa
suurta verta
ja toisinaan
pisara yhdisti ystäviä hetkissä
jolloin oli paljon kannettavaa
tai kevyt leijailla yhdessä eteenpäin

Kaikki oli pisaralle
samanarvoista ja yhtä tärkeää
sillä pisara tiesi
mikä oli elämän ydin
tarkoitus
mikä oli pisaran
ja elämän olemus

Se oli olla olemassa totena
joka hetki rohkeasti
tuntien sen mikä kohdalle tuli
tuli mitä tahansa


Voimarunokirja syntyy 6 voimarunon jaksoissa. Ensin kirja tulee näkyväksi täällä Runotalon blogissa. Lopulta on valmiina voimaruno jokaiselle vuoden viikolle ja on aika painattaa Voimarunokirja. Tämä tulee olemaan ensimmäinen runokirjani ja olen luvannut itselleni, että voimarunokirja on valmis jouluun 2018 mennessä. Ajankohta on erityinen, sillä olen kirjoittanut voimarunoja vuodesta – 88. Voimarunokirjassa on viikon voimarunoista tuttuja runoja vuosilta 2017 ja 2018.

tilaa ilmainen voimakirje

Kiva, että poikkesit ♥ Tuleeko sinulle jo ilmainen Voimakirje?

Aloita oma runopolkusi tilaamalla ilmainen voimakirje sähköpostiisi. Saat joka perjantai-ilta viikon voimarunon ja voimakortit. Näiden voimaa antavien viestien kautta, voit lakaista viikko kerrallaan omia runopolkujasi ja kirjoittaa omia voimarunojasi todeksi. Tahdon sinun vielä tietävän, että voimarunot ovat kanavoituja viestejä, joiden tarkoitus on vahvistaa luottamustasi sisimpäsi opastukseen.

Runopolkujen lakaisuterveisin Sari / yksi maailman miljoonista erilaisista Tähtikukista

* kirjoita alapuolelle

Katso edelliset voimakirjeet

 
 
2018-09-28T12:08:30+00:00

(Nykyinen: )

Rakastan luontoa ja sen luomaa rauhan tunnetta. Kuvaan voimapuutarhaa huhtikuusta lokakuuhun ja luon kuvista voimakortteja. Voimarunoja olen kanavoinut vuodesta -88 lähtien ja nykyään syntyy yksi voimaruno viikossa, jonka julkaisen perjantai-iltaisin Voimakirjeessä ja blogissa. Voimapuutarhan runopolkujen lakaiseminen on vertauskuva. Unelmani on, että jokainen saisi elää onnellista elämää, josta voi nauttia joka hetki. Uskon, että omia runopolkuja sinnikkäästi lakaisemalla voi tunnistaa omat todelliset toiveet ja vahvuudet. Kerätä aarteita, löytää merkkejä ja opastuksia, jotka johdattavat niille runopoluille mistä löytyy oman erilaisuuden arvostaminen ja rohkeus olla yhä enemmän oma itsensä. Näitä viestejä voimarunot välittävät ja olen varma, että maailmassa on yhä enemmän tilaa hyvyydelle, kauneudelle ja onnellisille ihmisille.

Jätä kommentti

kaikkiin tilauksiin ilmainen toimitus Piilota tämä ilmoitus