voimaruno & voimakortit

viikko 23 – 2017

Katsoin kaukaisuuteen hitaasti
kohottaen varovasti silmäluomiani
sillä tohdin vain vilkaista
hetkisen rakosista varovasti

Suljin silmäni uudelleen
sillä valo oli niin kirkas
se häikäisi minua
en uskaltanut katsoa
ajattelin että en ole valmis
vielä sellaiseen onnellisuuteen
tasapainon tilaan
jossa kaikki olisi kaunista ja hyvin

En uskaltanut uskoa siihen
ettei minua taas sattuisi
ettei valo sohaisisi
ja satuttaisi sydämeeni asti
joka oli kärvistellyt pitkään
elämän tulessa ja poltteessa

Tunsin tuon kivun
olin antanut sille useita lempinimiä
saadakseni sen jotenkin hallintaani
että saisin siihen selvyyden
että voisin saada otteen
ja nostaa sen pois sydämestäni
ja sisimmästäni olemasta

Silti kipu aina luiskahti
se ei totellut nimiä tai käskyjä
joita sille annoin
se ei ollut minun oppipoikani
enkä ollut sen isäntä
olin renkinä tässä talossa
joka on kehoni
joka on minun omaisuuttani
ja minulle annettu
että voisin nauttia elämästäni
ja tehdä kauniita asioita tässä maailmassa
että maailmakin voisi olla kaunis paikka elää
minulle ja muille kanssani kulkeville

Tuli täysin hiljaista
ja jäin odottamaan
ehkä jotain voisi muuttua
jos en niin kovasti yrittäisi yksikseni
muuttaa asioita

Hyväksyin kivun
kuuntelin sen nimeä
tahdoin tunnistaa
kuka siellä todellisuudessa olisi
ja mitä kivulla olisi kerrottavaa minulle

Lopulta kipu alkoi puhua
kipu oli viestin tuoja
toisesta todellisuudesta
kehoni olemuksesta
jota en todella tunnistanut
ja viesti oli tärkeä

sellainen asia
jota en ollut milloinkaan tiennyt
ja tunnistanut todella
että minun olisi se nyt hyvä huomata
ja alkaa elää elämääni täydemmin
ilman että raahaisin mukanani joukkoa
joka ei ollut minusta
asioita joita en oikeasti tarvinnut

olin luullut että ne olisivat minulle tärkeitä
mutta todella tärkeät asiat
olivat lähelläni olemassa
odottamassa milloin ne huomaisin
ja ottaisin omakseni

ilokseni
lämmökseni
sydämeeni

että kipu voisi lähteä pois
ettei sen tarvitsisi minua muistuttaa
koko aikaa siitä
mikä on oikeasti tärkeää
elämässäni

Tässä olen tänään
en pelkää valoa
voin tuntea iloa ja onnea
olen eheä
olen kokonainen

Olen tunnistanut tarpeeksi siitä
mikä on todellisin osa minua
se osa jota oikeasti rakastan
se osa joka on osa minua
kokonaisena tässä hetkessä
ilman kipua

∞